Kasvinsuojeluaineet menettävät tehonsa rikkakasveihin

Hyöty rikkakasvien kemiallisista torjunta-aineista hupenee yllättävää vauhtia tavanomaisessa viljelyssä. U.S.A.:ssa kasvisuojeluaineiden tuottama sadonlisä on laskenut alle puoleen kolmessakymmenessä vuodessa. Kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä rikkakasvikantoja kehittyy nopeasti, jos viljely on yksipuolista eikä rikkakasveja ehkäistä viljelykierron tai maanmuokkauksen avulla.

Tutkijat A.S. Davis ja G.B. Frisvold herättävät keskustelua kemiallisen rikkakasvintorjunnan vaikeutumisesta artikkelissaan Ovatko kemialliset torjunta-aineet vain hetkellinen keino rikkakasvien hillitsemiseen? He ovat tehneet selvityksen, joka  pohjautuu kirjallisuuteen ja tilastoihin.

Davis työskentelee U.S.A.:n maatalousosaston tutkimuspalveluissa, Maapallon muutoksen ja fotosynteesin tutkimusyksikössä. Frisvold toimii Arizonan yliopiston maanviljelyn ja luonnonvarojen talouden yksikössä.

Tutkimusartikkeli julkaistiin elokuussa 2017 amerikkalaisessa kemianteollisuuden julkaisussa Pest Management Science.

Valintapaineessa rikkakasvit kehittävät vastustuskyvyn

Kaikkien kemiallisten torjunta-aineiden teho heikkenee ajan mittaan. Kun pellolle ruiskutetaan kasvinsuojeluainetta, aineelle alttiit rikkakasvit kuolevat. Silloin jää paljon tilaa, jonka ainetta kestävät rikkakasvikannat voivat valloittaa. Uusi vastustuskykyinen rikkakasvikanta voi kehittyä jo kolmessa vuodessa.

Ensimmäiset kemialliset torjunta-aineet rikkakasveja vastaan kehitettiin 1950-luvulla, mutta niiden käyttö yleistyi vasta 1980-luvulla. Kolmessakymmenessä vuodessa kemiallisen kasvinsuojelun teho on heikentynyt paljon. Moni rikkakasvi kestää jo useita erilaisia kasvinsuojeluaineita.

Glyfosaatti menettämässä tehonsa

Nykyään yleisimmin käytössä oleva kasvinsuojeluaine on glyfosaatti, jonka hyväksyminen on parhaillaan katkolla Euroopan Unionissa.

Glyfosaattia sietävät, perimältään keinotekoisesti muokatut geenimuunnellut viljelykasvit ovat lisänneet glyfosaatin käyttöä huomattavasti Amerikassa. Sen vuoksi myös glyfosaattia kestävät rikkakasvit ovat yleistyneet, jopa siinä määrin, että niiden saastuttamaa maata on kallista ottaa uudelleen viljelyyn.

Torjunta-aineet väliaikainen ratkaisu

Sama ilmiö tapahtuu ennen pitkää myös uusien torjunta-aineiden kanssa. Liiallinen ja yksipuolinen käyttö on vaarantanut antibioottien tehon taudinaiheuttajia vastaan aivan samasta syystä.

Sitä mukaa kun kasvinsuojeluaineiden teho vähenee, tavanomaisen viljelyn kannattavuus ja satotaso laskee. Tämä johtaa luonnonmukaisen tuotannon kilpailukyvyn paranemiseen.

Luomutuotannossa kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä lainkaan, vaan rikkakasvit pidetään hallinnassa monipuolisen viljelykierron ja suunnitelmallisen maanmuokkauksen avulla. Samantapaisiin menetelmiin joudutaan ehkä turvautumaan myös tavanomaisessa viljelyssä.

Kasvinsuojeluaineet menettävät tuottavuutensa

Teksti: Rea Peltola

Lähde: Adam S. Davis ja George B. Frisvold: Are herbicides a once in a century method of weed control? (Ovatko kemialliset torjunta-aineet vain hetkellinen keino rikkakasvien hillitsemiseen?) Pest Manag Sci 2017:73:2209–2220. Society of Chemical Industry 2017. DOI: 10.1002/ps.4643

Linkki: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ps.4643/abstract