Etelä-Savo on valittu EU:n luomukilpailussa parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Voitto on ainutlaatuinen ja ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus tässä koko Euroopan laajuisessa kilpailussa. Etelä-Savossa on pitkät perinteet myös luomututkimuksessa ja tutkimustietoon perustuva viestintä nähdään tärkeänä koko suomalaisen luomualan kehittämisessä.
Etelä-Savon maakunnan saama palkinto on samalla tunnustus luomuruokaketjun yritysten ja tutkimuksen tekijöiden pitkäjänteiselle yhteistyölle, iloitsee Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat valtakunnallisesti toimivan Luomuinstituutin Etelä-Savon maakunnan toimijoiden vahvalla tuella. Sari Iivonen esittelee videolla eurooppalaiselle yleisölle, miksi Etelä-Savo on kansainvälisesti kiinnostava, erinomainen ja innostava alue luomuosaamisessa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on ylpeä Suomen saamasta ansaitusta palkinnosta. Onnitteluvideossaan hän korostaa, että voitto kertoo Etelä-Savon uupumattomasta 40 vuoden työstä luomutuotannon eteen.
− Etelä-Savo on luomutuotannossa kärkipään maakuntia Suomessa. Luomu on osa maakunnan imagoa, onhan strateginen tavoitteemme olla ”puhtaasti paras”. Luomun merkitys on otettu huomioon Etelä-Savon maakuntaohjelmassa ja maakuntaliitto on pitkään panostanut luomun kehittämiseen, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Paras luomualue -sarjan muut finalistit olivat Comunidade Intermunicipal do Alto Tâmega e Barroso, Chaves Portugalin pohjoisosissa ja Kastilia-La Mancha Espanjan keskiosissa. Kilpailun tuomaristo arvioi näitä alueita ja Etelä-Savoa seuraavien kriteerien perusteella: erinomaisuus, projektin innovatiivinen luonne, kestävän kehityksen näkökulmat (ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys), siirrettävyys ja mahdollisuus toteuttaa asioita muualla EU:ssa.
– Paras luomualue -palkinnon myötä Etelä-Savon maakunnan luomutuotanto ja -osaaminen saavat tunnustusta Euroopan mittakaavassa. Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Kehittäminen on perustunut eri toimijoiden väliseen laajaan yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen, toteaa toiminnanjohtaja Taina Harmoinen Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:stä, joka on palkinnon hakija.
Etelä-Savon luomun menestystekijät
Visio, intohimo luomuun ja periksiantamattomuus höystettynä laajalla yhteistyöllä ovat siivittäneet Etelä-Savon luomutuotantoa eteenpäin.
Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Tuotantotavan tueksi on kehitetty 1980-luvulta lähtien neuvontaa ja koulutusta kuin myös kuluttajille suunnattua viestintää, kertoo Saimaan Luomu ry:n luomuasiantuntija Brita Suokas.
Luomuviljelijöiden tueksi saatiin vahva maakunnan tuki, kun silloinen Mikkelin läänin maaherra Uki Voutilainen esitti Mikkelistä tehtävän ekoläänin, jota tukemaan käynnistettiin ekolääniohjelma.
Oopperalaulaja Martti Talvela oli vahva luomuviljelyn puolestapuhuja ja harjoitti itsekin luomuviljelyä Inkilänhovissa Juvalla vuodesta 1980 lähtien. Hän oli oopperamatkoillaan nähnyt, mitä tehomaatalous esimerkiksi Yhdysvalloissa oli saanut aikaan luonnolle ja maaperälle, ja toisaalta tutustunut luomu- ja biodynaamisen viljelyn etuihin Keski-Euroopassa.
Mikkeli ja Etelä-Savo on toiminut monella tapaa luomun edelläkävijänä ja kehittämisen veturina Suomessa. Mikkelistä käsin koulutettiin 1990-luvulla koko Suomeen luomuneuvojia.
Luomutuotannon kehittäminen Etelä-Savossa on perustunut laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Lukuisat eri toimijat toteuttavat luomutuotannon tutkimus-, koulutus- ja neuvontahankkeita.
Etelä-Savon luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat sekä valtakunnalliset että Etelä-Savon alueelliset maaseutuohjelmat ja ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.
Kehittäminen näkyy tuotannossa – pelloista 18 % luomussa
Etelä-Savon ammattitaitoiset luomuviljelijät ovat vahvasti omalla panoksellaan kehittäneet luomutuotantoa. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 12 400 ha, joka on 18 % maakunnan peltoalasta. Suomen keskiarvo on 14 %. Luomujalosteita valmistettiin 23 yrityksessä ja jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla. Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, kuten jalostajat ja siemenpakkaamot, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa.
Etelä-Savo on tunnettu erityisesti luomuvihannesviljelystä ja -maidontuotannosta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luomumaidontuottajat aloittivat 1993 alan pioneereina laajamittaisen luomumaidontuotannon ja jatkojalostuksen. Vuonna 2023 oli luomukotieläintuotantoa 56 tilalla eli 30 % prosentilla tiloista, pääasiassa lypsy- ja lihanautoja sekä lampaita. Alueen luomuporkkana-ala oli 29 %, sipulin 44 % ja kaalin 22 % koko Suomen luomupinta-aloista vuonna 2023. Luomumansikan pinta-ala on merkittävä: 12,5 % Suomen luomumansikan hehtaareista.
Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 % eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 %. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen. Etelä-Savossa on 11 ravintolaa, jotka ovat mukana Luomuravintolat-ohjelmassa tavoittelemassa 25 % luomuosuutta raaka-ainepohjassa.
EU:n luomupalkinto
EU:n luomupalkintojen jakajina toimivat yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), Euroopan tuottajien ja osuuskuntien järjestö (COPA-COGECA) ja maailmanlaajuisen luomutuotantoa edistävien toimijoiden kattojärjestön IFOAM:in eurooppalainen toimielin IFOAM Organics Europe.
Näillä palkinnoilla pyritään antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä koko luomun arvoketjussa ja palkitsemaan EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Palkintoja jaetaan parhaalle miesviljelijälle, naisviljelijälle, alueelle, kaupungille, bioalueelle, jatkojalostajalle, jälleenmyyjälle ja ruokapalvelulle. Näiden kategorioiden finalisteissa oli kaksi suomalaista, ja kaksi ruotsalaista toimijaa. Muut finalistit olivat pääosin Keski-Euroopasta. Palkintoja on jaettu vuodesta 2022 lähtien.
Etelä-Savon luomupalkintohakemus
Etelä-Savon luomuosaamisen perusta on kiinteä yhteistyö, joka korostuu myös EU:n luomupalkinnon hakemisessa. EU:n luomupalkinnon hakijana on Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Hakemus on laadittu yhteistyössä Ekoneum ry:n, Luomuinstituutin, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaan luomu ry:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry, projektipäällikkö Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hanke/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, taina.harmoinen@xamk.fi, p. 040 662 5560
Brita Suokas, luomuasiantuntija, puheenjohtaja, Saimaan luomu ry, brita.suokas@luomuliitto.fi (22.-24.9.2024 käytössä britasuokas@hotmail.com), p. 044 528 8722
Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti, sari.iivonen@luke.fi, p. 0295 322 882
EU:n luomupalkinto,EU Organic Awards – European Commission (europa.eu)