Miksi luomua? -kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Se on monen eri tekijän summa ja luomun voi käsittää myös kokonaisvaltaisesti.
FAOn (Food and Agriculture Organization of the United Nations) kansainvälisessä kongressissa 2010 esitettiin globaali määritelmä kestävälle ruokavaliolle: ”Kestävät ruokavaliot ovat alhaisen ympäristövaikutuksen ruokavalioita, jotka lisäävät ruoan ja ravitsemuksen huoltovarmuutta ja terveellistä elämää nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävät ruokavaliot suojaavat ja kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, ne ovat kulttuurisesti hyväksyttäviä, saavutettavia, taloudellisesti oikeudenmukaisia ja kustannettavissa olevia; ravitsemuksellisesti riittäviä, turvallisia ja terveellisiä ja ne optimoivat luonnon- ja ihmisvarat”.
Kuten kansallisessa luomututkimusohjelmassa mainitaan, ruokakulttuurimme on muuttunut. Prosessoitujen, pakattujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttö elintarvikkeissa on runsasta. Kasvintuotannossa käytetään runsaasti torjunta-aineita ja torjunta-ainejäämät viljassa ja kasviksissa ovat mahdollisia. Antibioottiresistenssi on tutkijoiden käsityksen mukaan globaalisti yhtä vakava ongelma kuin ilmastonmuutos. Yksi merkittävä syy antibioottiresistenssin syntyyn on antibioottien käyttö eläinten ruokinnassa infektioita vastaan. Antibioottien käyttö heikentää myös omaa vastustuskykyämme infektiotauteja vastaan. Ruoka-aineallergiat ovat lisääntyneet. On syytä olettaa, että torjunta-ainejäämillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lisäaineiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisen terveyteen ei tunneta. Väistämättä joutuu miettimään, mitä vaihtoehtoja on olemassa terveyden ylläpitämiseksi. Luomu tarjoaa vaihtoehdon: luomuelintarviketuotannossa antibioottien käyttö on rajoitettua, kemiallisia torjunta-aineita ja kemiallisia lannoitteita ei käytetä ja vain luontaisten lisäaineiden käyttö on sallittua. Luomu on jo tältä pohjalta terveellisempää ja säästää uusiutumattomia luonnonvaroja.
Tieteelliset vaatimukset täyttäviä tutkimuksia luomuelintarvikkeista on toistaiseksi tehty vähän ja Suomesta tämä tutkimus puuttuu lähes kokonaan. Tutkimuksella on kuitenkin mm. osoitettu, että luomumaidon ravitsemuksellinen laatu on kohonnut rasvahappokoostumuksen suhteen. Luomuun liittyvä tutkimustyö liittyy vahvasti ihmisten ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Luomun merkitys aletaan vasta aavistaa. Nautittu ravinto saattaa vaikuttaa terveyteen yli sukupolvien, kuten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet. Tarvitaan lisää ennakkoluutonta luomuun ja ihmisten sekä eläinten terveyteen liittyvää tutkimustyötä.
Oma tutkimustyöni kohdistuu infektiotautien ennaltaehkäisyyn suomalaisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden, kuten maidon, metsämarjojen ja hunajien avulla. Olemme tehneet merkittäviä alkuperäishavaintoja liittyen näiden tuotteiden sisältämiin bioaktiivisiin yhdisteisiin. Näiden tuotteiden alkuperä ja puhtaus tulee olla taattu. Markkinoilla esiintyy myös väärennöksiä kuten hunajaväärennöksiä. Luomu takaa tuotteiden puhtauden. Jatkossa tutkimuksemme suuntautuukin erityisesti luomumaitoon ja -hunajiin: niiden koostumukseen ja terveysvaikutuksiin, kuten infektiotautien ennaltaehkäisyyn. Suomen olosuhteet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tuottaa luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnontuotteita.
Luomututkimus ei katso taaksepäin vaan eteenpäin hyödyntäen kuitenkin perinnekäyttöä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta valmistaa itse ruokaa saati sitten kasvattaa itse kasviksia ja vihanneksia. Luomu tarjoaa mahdollisuuden kotoiselle puhtaudelle. Luomua tulee täten kehittää tulevaisuudessa monella sektorilla, jotta se saavuttaisi kuluttajat laajemmin ja vastaisi nykyajan vaatimuksiin ja tarpeisiin. Esimerkiksi luomuelintarvikkeiden prosessointia tulee kehittää luomuelintarvikkeiden säilyvyyden parantamiseksi, mutta niin, että niiden ravintotekijät ja bioaktiiviset ominaisuudet säilyvät. Toisaalta jakelukanavat tulisi saada monimuotoisemmiksi eri kuluttajaryhmille.
Kokonaisvaltaisesti luomussa myös eettiset asiat puhuvat puolestaan. Niitä ovat luottamus tuotantotapaan, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, maan terveyteen sekä ilman, vesien ja maaperän puhtauteen. Luomun arvomaailmaan kuuluvat myös säästäväisyys ja kierrätys. Aitous, puhtaus ja eettisyys ovat luomun tunnusmerkit kohti terveellisempää maailmaa myös myöhemmille sukupolville.
Lähteet
Definition of Sustainable Diets and Platform for Action, final document, In: Sustainable Diets and Biodiversity, Proceedings of FAO International Scientific Symposium Sustainable Diets and Biodiversity United against Hunger, Roma, November 3–5, 2010, FAO Edition.
Benbrook CM, Butler G, Latif MA, Leifert C, Davis DR. Organic production enhances milk nutritional quality by shifting fatty acid composition: A United States–wide,18-month study. PLOS ONE (2013): 8, e82429
Bygren LO, Tinghög P, Carstensen J, Edvinsson S, Kaati G, Pembrey ME and Sjöström M. Change in paternal grandmothers´ early food supply influenced cardiovascular mortality of the female grandchildren. BMC Genetics (2014) 15:12 doi:10.1186/1471-2156-15-12
Hakkarainen J, Toivanen M, Leinonen A, Frängsmyr L, Strömberg N, Lapinjoki S, Nassif X and Tikkanen-Kaukanen C Human and bovine milk oligosaccharides inhibit Neisseria meningitidis pili attachment in vitro. J Nutr. (2005) 135:2445–8.
Huttunen S, Riihinen K, Kauhanen J and Tikkanen-Kaukanen C. Antimicrobial activity of different Finnish monofloral honeys against human pathogenic bacteria. APMIS (2013)121: 841–847
Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M and Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother. Res. (2011) 25:122–127