Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja VTT:n julkaisemaan synteesiraporttiin on koottu laajasti ja monipuolisesti tietoa kestävistä, luontopohjaisista ratkaisuista kasvinterveyden hallintaan. Menetelmät sopivat niin tavanomaisen IPM-viljelyn kuin luomuviljelyn käyttöön.
Kirjoittajat ovat koonneet tietoa erilaisten viljelyteknisten toimien sekä maanparannusaineiden, mikrobivalmisteiden ja muiden biostimulanttien mahdollisuuksista kasvinterveyden edistäjinä. Raporttiin on koottu tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida, mitkä menetelmistä ovat jo otettavissa käyttöön ja mitkä tarvitsevat vielä lisää tutkimusnäyttöä Suomen olosuhteissa.
Raportin tavoitteena on edistää viljelymaiden ja kasvien luontaisen vastustuskyvyn parantamiseen tähtäävien uuden sukupolven ekologisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa kasvinterveyden tukemiseksi. Tutkittu tieto on koottu yleistajuisesti maanviljelijöille, neuvojille, mikrobivalmisteiden ja muiden biostimulanttien sekä maanparannusaineiden valmistajayrityksille, maatalouspoliittisille päätöksentekijöille sekä alan tutkijoille.
Kirjallisuusselvityksen painotus on maatalouden kasvintuhoojien maaperälähtöisissä hallintaratkaisuissa. Kirjallisuusselvitykseen on otettu mukaan tutkimusjulkaisut viimeisen kymmenen vuoden aikana painottaen pohjoisen alueen tutkimusta. Mukaan on otettu myös kotimaisten hankkeiden tuloksia ja tiivis yhteenveto kasvinsuojeluaineita ja lannoitevalmisteita koskevasta EU-lainsäädännöstä sekä tietoa uusien tuotteiden markkinoille saattamisesta.
Raportin ydinviestit:
- Luontopohjaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon inspiroimia ja tukemia ratkaisuja. Ne ovat kustannustehokkaita, tarjoavat samanaikaisesti ympäristöllisiä, yhteiskun-nallisia ja taloudellisia hyötyjä sekä vahvistavat muutoskestävyyttä. Luontopohjaiset ratkaisut ovat tärkeä osa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja huoltovarmuutta.
- Luontopohjaiset ratkaisut kasvinterveyden hallintaan soveltuvat niin tavanomaisen IPM- kuin luomuviljelyn käyttöön kattaen viljelytekniset toimet, biostimulantit, biologiset kasvinsuojeluaineet ja kasvin oman puolustusjärjestelmän herätteet.
- Ne tarjoavat keinoja vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja tukevat EU:n tavoitteita kestävän maatalouden edistämiseksi. EU:n Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on vähentää kasvintuotannossa käytettävien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia riskejä 50 % vuoteen 2030 mennessä.
- Maaperän terveydellä ja mikrobiyhteisön monimuotoisuudella on ratkaiseva merkitys kasvinterveydelle. Monipuolinen ja toiminnallisesti aktiivinen mikrobiyhteisö te-hostaa ravinteiden käyttöä ja kiertoa, lisää kasvien stressinkestävyyttä sekä tukee maaperän luontaista tautientukahduttamiskykyä (tautisuppressiivisuus).
- Viljelytoimet, jotka lisäävät peltokasvillisuuden monimuotoisuutta ja maaperän orgaanisen aineksen määrää sekä parantavat maan rakennetta ja mikrobien elinolosuhteita, ovat keskeinen osa kestävää kasvinsuojelua. Ne tarjoavat usein tehokkaimman tavan vähentää tauti- ja tuholaispainetta, ja muodostavat pohjan muiden luontopohjaisten ratkaisujen toimivuudelle. Monipuolinen viljelykierto, kestävien lajikkeiden käyttö ja hyvä viljelyhygienia ovat toimivia luontopohjaisia keinoja kasvintuhoojien hallintaan.
- Biologisilla kasvinsuojeluaineilla eli biopestisideillä sekä kasvin kasvua ja stressinsietoa parantavilla biostimulanteilla on Suomessa täydentävä rooli osana kokonaisvaltaista kasvinterveyden hallintaa. Potentiaalia nähdään erityisesti kylmiin olosuhteisiin sopeutuneissa mikrobeissa. Kehitystyön alla ovat suunnitelmallisesti koostetut mikrobiyhteisöt, jotka yhdistävät useita hyödyllisiä toimintoja ja sopeutuvat hyvin muuttuviin ympäristöoloihin, sekä kasvien omien puolustusmekanismien aktivointiin tähtäävät ratkaisut.
- Biopestisidit ja biostimulantit kuuluvat eri lainsäädäntöjen alle. Tuotteilla saattaa kuitenkin olla molempiin ryhmiin kuuluvia tehovaikutuksia. Kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen markkinoille edellyttää laajan arvioinnin valmisteiden turvallisuudesta ympäristölle ja terveydelle. Vähäriskisille tehoaineille on kevennetty käsittely, mutta biopestisideille ei nykyisellään ole omia kriteereitä. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin kehittämässä. Biostimulantit kuuluvat lannoitevalmistelainsäädännön alle. Valmistajien tulee osoittaa valmisteiden väitetty teho, mutta samanlaisia testausvaatimuksia ei ole kuin kasvinsuojeluaineilla.
- Luontopohjaiset ratkaisut kiinnostavat viljelijöitä ja monet niistä ovat jo käytössä, mutta niiden tehokas hyödyntäminen edellyttää sekä systemaattista kehitystyötä että kotimaiseen tutkimusnäyttöön perustuvia käytännön suosituksia. Kasvinterveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa viljelytoimen-piteet muodostavat perustan ja luontopohjaiset valmisteet toimivat täydentävinä työkaluina. Pitkäjänteinen maaperän hoito, kasvitautien ennaltaehkäisy ja osaamisen vahvistaminen ovat ratkaisevia tekijöitä.
Tutustu tarkemmin raporttiin:
Teksti ja otsikkokuva härkäpavun typpinystyröistä Marjo Hokka