Annemari Seppänen, MMM Agronomi
Kun valitsemme kaupassa luomumaidon, luotamme siihen, että se on tuotettu luomusääntöjen mukaan. Mutta voiko luomun tunnistaa myös maidosta?
Usein luottamus tuotteen alkuperään perustuu tuotantoketjun valvontaan, sertifikaatteihin ja dokumentointiin. Tutkijat ovat kehittäneet myös uusia analyyttisiä menetelmiä, joilla tuotantotapa voidaan todentaa suoraan tuotteesta. Yksi tällainen menetelmä perustuu typen stabiilien isotooppien analysointiin.
Mitä typen isotoopit ovat?
Maidossa on typpeä, aivan kuten monissa muissakin elintarvikkeissa. Typellä on kaksi luonnossa esiintyvää muotoa ¹⁴N ja ¹⁵N, joita kutsutaan isotoopeiksi. Ne ovat kemiallisesti samanlaisia, mutta toinen on aavistuksen painavampi kuin toinen. Luonnossa tapahtuvat biologiset ja kemialliset prosessit muuttavat hieman isotooppien keskinäisiä suhteita. Nämä pienet erot voidaan mitata tarkasti laboratoriossa.
Typpi kiertää luonnossa maaperän, kasvien ja eläinten välillä. Kasvit saavat typpeä maaperästä tai sitovat sitä suoraan ilmakehästä typensitojabakteerien avulla. Kun lehmä syö rehua, typpi siirtyy eläimen aineenvaihdunnan kautta maidon proteiineihin. Siksi maidon typen isotooppikoostumus heijastaa sekä eläinten ruokintaa että sitä, millaisessa maatalousympäristössä rehu on tuotettu.
Maidon tuotantotapa näkyy isotoopeissa
Luomutuotanto ja tavanomainen tuotanto eroavat toisistaan viljelykäytäntöjen, lannoituksen ja eläinten ruokinnan osalta. Nämä erot heijastuvat myös maidon typen isotooppikoostumukseen.
Helsingin yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkimuksessa havaittiin, että tavanomaisesti tuotetun maidon typen isotooppisuhteet olivat keskimäärin suurempia kuin luomumaidossa. Lisäksi vuodenajalla oli selvä vaikutus tuloksiin. Tavanomaisessa maidossa isotooppisuhteet vaihtelivat vuoden aikana, kun taas luomumaidossa vastaavaa vaihtelua ei havaittu.
Luomumaidon pienemmät typen isotooppisuhteet selittyvät ruokinnalla. Luomutiloilla lehmien ruokinta perustuu apilapitoiseen säilörehuun sekä muihin palkokasveihin. Nämä kasvit sitovat typpeä suoraan ilmakehästä typensitojabakteerien avulla, minkä vuoksi niiden typen isotooppikoostumus poikkeaa suoraan maaperästä typpeä ottavista kasveista. Tämä näkyy edelleen myös maidon isotooppisuhteissa. Tavanomaisessa tuotannossa rehujen koostumus ja lannoitus eroavat usein luomusta. Vuodenaikainen vaihtelu liittyy pääasiassa rehukoostumuksen muutoksiin, lannoituksen ajoitukseen sekä typen biologiseen kiertoon maaperässä.
Isotooppianalyysi antaa tietoa tuotantoketjusta
Vaikka tutkimuksessa havaittiin selviä eroja luomu- ja tavanomaisen maidon välillä, maidon isotooppikoostumus ei yksin riitä tuotantotavan luotettavaan tunnistamiseen. Isotooppisuhteisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten maaperä, viljelykäytännöt, rehujen koostumus, sääolosuhteet ja eläimen aineenvaihdunta. Tulokset kuitenkin osoittavat, että typen stabiilien isotooppien analyysi voi täydentää muita menetelmiä elintarvikkeiden tuotantotavan todentamisessa.
Tutkimus muistuttaa myös siitä, kuinka tiiviisti pellon ravinnekierto, kasvien kasvu, eläinten ruokinta ja maidon koostumus liittyvät toisiinsa. Maidon kemiallinen koostumus ei kerro ainoastaan sen ravintoarvosta, vaan se sisältää myös tietoa koko tuotantojärjestelmästä. Seuraavan kerran kun kaadat maitoa lasiin, voit ajatella, että siinä on pieni, mitattavissa oleva jälki koko tuotantoketjusta. Tämä jälki voi tulevaisuudessa tarjota uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden alkuperän varmentamiseen sekä vahvistaa kuluttajien luottamusta elintarvikkeiden aitouteen.
Annemari Seppäsen pro gradu -tutkielma: Luomumaidon ja tavanomaisen maidon typen isotooppisuhteet Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla