Kataloniassa, Espanjassa tutkittiin, missä määrin luomuviljely voi elvyttää nykyistä peltokasvillisuuden monimuotoisuutta, joka vähenee maatalouden tehostamisen myötä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko Kataloniassa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana rikkakasvien monimuotoisuus vähentynyt viljakasveilla maatalouden tehostamisen takia ja missä määrin luonnonmukaisella viljelyllä on ollut vaikutusta kasvin monimuotoisuuden palautumiseen. Viimeisten vuosikymmenten ajan lajirikkaus sekä viljelyskelpoisten rikkakasvien määrä ovat vähentyneet maatalouden tehostamisen takia sekä alueellisesti että peltotasolla. Kemiallisten torjunta-aineiden sekä lannoitteiden korkeat käyttömäärät, kaupallisten siementen käyttö, lajikkeiden yksipuolinen viljely sekä harvinaisten viljelyskelpoisten joutomaiden metsittäminen ovat tärkeimmät tekijät, joiden vuoksi rikkakasvilajiston monimuotoisuus viljelyskelpoisilla pelloilla on vähentynyt.
Luomututkimusta Espanjan Kataloniassa
Tutkimuksessa analysoitiin rikkakasvien monimuotoisuutta tavanomaisesti viljellyillä ei keinokastelluilla syysviljapelloilla vuodesta 1953 lähtien. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 458 peltolohkoa Keski-Kataloniassa, Espanjassa. Verranteena oli luomuviljapeltojen ja tavanomaisten viljapeltojen lohkoja, joita tutkittiin vuosina 2005 – 2007, yhteensä 218 koeruutua tavanomaisesta tuotannosta ja 76 ruutua luomutuotannosta. Tutkimusaloilta analysoitiin viljakasvustossa viihtyvät rikkakasvit, harvinaiset kasvilajit sekä toiminnallista monimuotoisuutta edistävät lajit, kuten, lintuja, hyönteispölyttäjiä ja muita selkärangattomia hyödyttävät kasvit kultakin koepellolta satunnaisilta 20 x 5 m havaintoruuduilta välttäen reunaefektiä. Erot tuotantojärjestelmien tutkimuslohkojen määrissä johtuivat siitä, ettei luomutiloja ole paljoa tutkitulla alueella. Tutkimuslohkoilla viljeltiin pääsääntöisesti syysohraa sekä -vehnää, sekä vähäisiä määriä kauraa sekä ruista. Jokaisesta havaintoruudusta laskettiin kasvimäärä ja lajisto luokiteltiin omiin toiminnallisiin ryhmiinsä sekä arvioitiin kunkin lajin kasvipeitteisyysindeksi ja osuus kokonaispeittävyydestä.
Luomulohkoilla kasvilajisto on monimuotoisempaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna
Tuloksien mukaan rikkakasvien esiintyminen, lajirikkaus sekä rikkakasvien kokonaispeittävyys on vähentynyt vuosista 1953 -1988 aina vuosiin 2005 – 2007 asti roimasti. Rikkakasvien osuus on vähentynyt 58 prosenttia, lajirikkauden 47 prosenttia ja rikkakasvien kokonaispeittävyys jopa 69 prosenttia. Vähenevät lajit olivat sellaisia, jotka ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi pölyttäjille, linnuille sekä muille selkärangattomille. Suurimmat lajirunsauden vähentymiset ovat tapahtuneet viljakasvustoissa esiintyvillä rikkakasveilla (75%) sekä harvinaisilla lajeilla (87%). Verrattuna tavanomaisiin viljelykasveihin, luomutuotannossa lajirikkaus ja pinta-alallinen rikkakasvien peittävyys ovat korkeammat. Harvinaisilla lajeilla havaittiin jopa nelinkertaisia eroja luomu- ja tavanomaisten lohkojen välillä. Tutkimuksessa olleet luomuviljelyalat eivät kuitenkaan ole vielä riittävät nostamaan peltoekosysteemien kasvillisuuden monimuotoisuutta 1950-luvun tasolle ennen maatalouden tehostamista Kataloniassa.
Tutkimuksessa osoitettiin luonnonmukaisen maatalouden hyödyt biologiselle monimuotoisuudelle, kun otetaan huomioon paikallinen kukkakasvien lajirikkaus ja -runsaus viljapelloilla, sisältäen esimerkiksi harvinaiset lajit. Luomutuotanto muuttaa rikkakasvien yhteisörakennetta ja peltoekosysteemin toimintaa ja pitää ylläkasvillisuuden, pölyttäjien sekä muiden selkärangattomien monimuotoisuutta. Luomuun siirtyminen edistää alueiden elpymistä tehomaataloudesta.
L. Chamorro, R.M. Masalles, F.X Sans 2016: Arable weed decline in Northeast Spain: Does organic farming recover functional biodiversity. Agriculture, Ecosystems and Environment 223 (2016) 1-9
http://dx.doi.org/10.1016/j.agee.2015.11.027
Teksti: Sofia Karjalainen
Tiivistelmä on tehty osana Helsingin yliopiston kurssia MAAT-614 Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden muut opinnot.