Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) on julkaissut Mielenterveys maataloudessa -raportin joulukuussa 2024. Raportissa selvitetään tutkimukseen ja haastatteluihin pohjautuen, kuinka psykososiaaliset riskit, kuten työkuorma, sosiaalinen eristäytyneisyys, ikä tai sukupuoli, ja lisääntyvä hallinnollinen kuorma vaikuttavat maataloudessa työskentelevien mielenterveyteen. Raportissa on hahmoteltu mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, ja luomutuotanto on nostettu yhdeksi näistä keinoista.
Tuotantotapa vaikuttaa stressiin
”Puolet EU:n maanviljelijöistä ja maataloustyöntekijöistä ovat suuren työmäärän ylikuormittamia. He tekevät pitkiä työpäivä, joista kertyy säännöllisesti viikossa yli 48 tuntia. He työskentelevät usein syrjässä maaseudulla, ja heidän on oltava jatkuvasti saavutettavissa ilman vapaata. Nämä ja muut psykososiaaliset riskitekijät voivat aiheuttaa huomattavaa stressiä, ahdistusta ja masennusta. Itsemurhien määrä on alalla tilastollisesti korkeampi kuin muissa ammateissa”, todetaan raportista kertovassa uutisessa.
Tavanomaisessa kasvintuotannossa työntekijät altistuvat yleensä eniten kemikaaleille, kun taas suuren mittakaavan maidontuotannossa kasvavat psykososiaaliset riskit sekä digitalisaatioon, automaatioon ja kasvavan liiketoiminnan rakenteisiin liittyvät stressitekijät. Masennuksen ja mielenterveysongelmien on todettu olevan suurinta kotieläintuotannossa työskentelevillä. Syyksi on esitetty mm. huolta eläimistä ja niiden altistumisesta taudeille tai rikoksille. Lisäksi perheyhtiössä, mikä on tyypillistä juuri maataloudessa, on todettu erittäin merkittäväksi riskiksi työn ja perhe-elämän väliset ristiriidat.
Onko luomutuotanto tie onneen?
Luomutuotannon yhtenä perusperiaatteena on turvata laadukas elämä niin eläimille kuin ihmisillekin. Luomutuotannon osalta tunnistettiin, että mielenterveyttä suojaa sitoutuneisuus ympäristön, eläinten ja ihmisten hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Tutkimusten mukaan maatila ympäristönä tarjoaa tasapainoisen, luontoa lähempänä olevan ja mielekkäämmän työympäristön kuin kaupunkimaiset ympäristöt. Maatila voi tarjota myös sosiaalisesti aktiivisen, tuttavallisen ja motivoivan työympäristön. Lisäksi luomutuotannossa altistus haitallisille kemikaaleille on merkittävän vähäinen, ja toisaalta työn merkityksellisyys on korostunut.
On todettu, että luomutuotantoon siirtymiseen motivoi esimerkiksi viljelijän huoli omasta terveydestä, luonnosta, poliittinen ohjaus ja sääntely sekä kuluttajien kasvava vaatimus luomutuotteita kohtaan. Esimerkiksi Ranskassa hintojen heilahtelut ja maatalouden sääntely ovat saaneet viljelijöitä siirtymään tavanomaisesta tuotannosta luomuun.
Siirtymävaiheeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten sadon alenema, pääomasijoitukset ja tarkastusmaksut, maataloustukien maksuperusteiden muutokset, uusien taitojen oppiminen ja ammattipätevyyden päivittäminen. Stressiä voi lisätä perhe-elämän yhteensovittaminen ja ympäristön skeptisyys luomutuotantoa kohtaan, etenkin huoli sadon heikkenemisestä tai sadon laadusta.
Luomutuotantoon liittyy myös tunnistettuja riskitekijöitä
Mielenterveyttä alentaviksi riskitekijöiksi lasketaan sosiaalisen ja taloudellisen tuen puute, luomutuotantoa ohjaava sääntely sekä tuotantoon siirryttäessä muutokset sadossa, työn organisoinnissa sekä tuotantotavan opettelussa. Huolta voi aiheuttaa myös tuotantotavan muutoksen vaikutus tilan tuottavuuteen, lisääntynyt aikapaine ja työn intensiivisyys, kuluttajien kysynnän heilahtelut, jotka vaikuttavat myös taloudelliseen tuottavuuteen. Luomuun siirryttäessä, saatetaan kokea stressiä, koska tuotantomenetelmät poikkeavat tavanomaisesta viljelystä ja hallinnon taakka koetaan suuremmaksi.
EU maiden välillä on eroja, kuinka helposti luomutuotantoon voi siirtyä, mikä voi myös aiheuttaa lisästressiä tilallisille. Työhön liittyviä riskitekijöitä luomutuotannossa on todettu lisääntynyt altistus tärinälle, kun kasvinsuojeluaineiden käytöstä siirrytään mekaanisiin vaihtoehtoihin. Lisääntynyt tärinäaltistus voi lisätä tuki- ja liikuntaelin sairauksia. Työperäiset sairaudet voivat puolestaan altistaa mielenterveyden ongelmille.
EU-OSHA:n Raportti keskittyy pääosin tunnistamaan mielenterveyden riskitekijöitä maataloudessa, mutta se onnistuu myös tunnistamaan viisi mielenterveyttä suojaavaa tekijää. Yleisesti ottaen työnteko lisää mielenterveyttä ja hyvinvointia, mutta lisäksi maatalouden työt koetaan merkityksellisiksi.
Mielenterveyttä maataloudessa suojaavat
- yksilön sitoutuneisuuden ja resilienssin
- sosiaaliset suhteet
- yrityksen ja työn menestyksen
- maatilan positiivisen ympäristön
- luomutuotannon
Raportissa on esitetty 14 esimerkkiä kansainvälisistä hyvistä käytännöistä, jotka esittelevät toimivia keinoja psykososiaalisilta riskeiltä suojautumiseksi. Samalla on pyritty poistamaan mielenterveydestä puhumiseen liittyvää leimautumista. Raportin johtopäätökset ja suositukset keskittyvät riskien juurisyihin puuttumiseen sekä maatilojen työolosuhteiden kehittämiseen. Raportissa korostetaan, että eniten aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty Irlannissa ja Suomessa. Tutkimustietoa tarvittaisiin muistakin EU-maista.
Mielenterveys työssä -tutkimus jatkuu EU-tasolla
EU-OSHA:lla on käynnissä tutkimushanke (2022–2025) luotettavan ja syvällisen tiedon jakamiseksi psykososiaalisista riskeistä ja mielenterveydestä työssä. Hankkeella halutaan parantaa toimintamalleja, ennaltaehkäisyä, tietämystä ja käytäntöjä. Hanke näyttää tietä EU-OSHAn vuosien 2026–2028 terveellinen työ -kampanjalle, jossa keskitytään mielenterveyteen ja psykososiaalisiin riskeihin työssä. Työhön liittyvät psykososiaaliset riskit ovat erityisen huolestuttavia joissakin ammateissa ja niihin on kiinnitetty vähemmän huomiota joissakin työntekijäryhmissä, joissa voi olla erityisiä ongelmia. Hanke keskittyy työntekijöihin, joilla on matala sosioekonominen asema, ja rakentamisen ja maatalouden toimialoihin.
Psykososiaaliset riskit ja mielenterveys eivät vaikuta vain maataloustuottajiin ja maatiloilla työskenteleviin, vaan niillä voi olla haitallisia vaikutuksia koko liiketoiminnan jatkuvuuteen, tilan elinvoimaisuuteen, ja koko ihmiskuntaan. Ruoan saatavuus ja maataloustuotanto vastaavat ihmisten perustarpeisiin, myös sosiaalisiin. Maataloudella on vaikutuksia koko alkutuotantosektorin kestävyyteen, se taas vaikuttaa sektorin houkuttelevuuteen, joka voi vaikuttaa paikalliseen, kansalliseen tai koko Euroopan laajuiseen kulttuuriin.
Toimittanut Marjo Hokka
Lue lisää
-mielenterveydestä maataloudessa:
-Psykososiaalisia riskejä ja mielenterveyttä koskeva tutkimus EU-OSHA:
https://osha.europa.eu/fi/themes/psychosocial-risks-and-mental-health/research
Arvioi työkykysi:Mela Työkykymittari