Syysviljan sadonkorjuun jälkeen kylvettävät maanpeitekasvit hidastavat rikkaruohojen ja muiden oheiskasvien itämistä ja kasvua. Liettualaisessa kuusivuotisessa kokeessa parhaiten rikkakasveja torjui valkosinappi yksin tai yhdessä tattarin kanssa.

Liettuan maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen koeasemalla Joniskelisissa tutkittiin maanpeitekasvien vaikutusta rikkakasveihin vuosina 2006–2012.

Nopeasti rehevöityvät maanpeitekasvit valtaavat maan viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Ne eivät ehdi kukkia tai siementää ennen syyskyntöä, joten ne eivät jää kilpailemaan seuraavan viljelykasvin kanssa. Maanpeitekasvit vähentävät myös kasvitauteja sekä maan ja ravinteiden huuhtoutumista.

Koejärjestelyt

Kuusivuotisessa kokeessa vertailtiin neljää eri viljelyjärjestelmää:

•  Luomuviljely 1: sinilupiini ja öljyretikka maanpeitekasveina syysvehnän jälkeen.
•  Luomuviljely 2: valkosinappi maanpeitekasvina syysvehnän jälkeen.
•  Ympäristöä säästävä, integroitu viljely 1: valkosinappi ja tattari maanpeitekasveina syysvehnän jälkeen.
•  Ympäristöä säästävä, integroitu viljely 2: ei maanpeitekasvia.

Nelivuotinen viljelykierto

Nelivuotisessa viljelykierrossa olivat mukana herne, ohra suojaviljana puna-apilalle, puna-apila sekä syysvehnä, jonka korjuun jälkeen kylvettiin maanpeitekasvit.

Syysvehnän oljet muokattiin maahan lautasäkeellä ennen maanpeitekasvin kylvöä. Integroidun viljelyn lohkoille levitettiin syysvehnän olkien muokkauksen yhteydessä 30 kiloa typpilannoitetta hehtaarille, jotta oljet maatuisivat paremmin. Luomuviljeltyjä lohkoja ei lannoitettu.

Maanpeitekasvit ehtivät kasvaa elokuusta lokakuuhun. Niiden vaikutusta rikkakasvien ja oheiskasvien lukumäärään ja painoon tarkasteltiin vähän ennen kyntöä.

Tuloksia

•  Liettuan ilmasto on mantereisempi kuin Suomen. Kesät ovat lämpimämpiä, talvet usein yhtä kylmiä kuin Suomessa. Suomen oloissa sadonkorjuun jälkeen kylvettäviä maanpeitekasveja voi hyödyntää lähinnä eteläisimmässä osassa maata.
•  Tässä kokeessa tehokkaimmin rikkakasvien ja muiden oheiskasvien kanssa kilpailivat hyvin varjostava valkosinappi sekä valkosinapin ja tattarin seos. Sinilupiini taimettui ja varttui liian hitaasti.
•  Maanpeitekasvien tehoon vaikutti paljon kylvöajan sää. Jos maa oli syysvehnän sadonkorjuun jälkeen kuivaa tai ilma viileää, maanpeitekasvit itivät ja versoivat huonosti.
•  Maanpeitekasvittomilla lohkoilla oheiskasveja ja rikkaruohoja versoi syysvehnän korjuun jälkeen kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin lohkoilla, joille kylvettiin maanpeitekasveja.
•  Syväjuuriset ja nopeasti taimettuvat maanpeitekasvit sopivat rikkakasvien määrän vähentämiseen sekä luonnonmukaisesti viljellyillä tiloilla että muilla tiloilla, jotka haluavat vähentää torjunta-aineiden käyttöä.

Lähde: Laura Masilionyte, Stanislava Maiksteniene, Zita Kriauciuniene, Danute Jablonskyte-Rasce, Ling Zou ja Egidjus Sarauskis 2017. Effect of cover crops in smothering weeds and volunteer plants in alternative farming systems. (Maanpeitekasvien teho rikkakasveihin ja oheiskasveihin vaihtoehtoisissa viljelymenetelmissä.) Crop Protection 91(2017) 74–81.

Teksti: Rea Peltola

Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1016/j.cropro.2016.09.016