Kierrätyslannoitteiden ja -kasvualustojen kasvinsuojeluainejäämät

image-1.png

KIERTOKAS- hankkeen loppuseminaarista poimintoja

Kiinnostus rikkakasviaineiden jäämiin kierrätyslannoitteissa ja -kasvualustoissa heräsi Suomessa, kun muissa Pohjoismaissa havaittiin kierrätyslannoitteiden ja -kasvualustojen vaikuttavan herkkien kasvien kasvuun ja löydettiin kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Kasvinsuojeluainejäämät ovat ongelmallisia etenkin luomutuotannossa.

Orgaanisten kierrätyslannoitevalmisteiden ja niiden raaka-aineiden torjunta-ainejäämien pitoisuusia ja vaikutuksia on selvitetty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Kiertokas-hankkeessa. Hanketta veti Ruokavirasto ja mukana olivat Suomen Ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Yara Suomi, Kekkilä-BVB, Biolan ja Soilfood. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 24.3.2026 Ruokavirastolla.

Heikosti hajoavat rikka-aineet

Hankkeessa tarkasteluun on valittu rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja aineita, joiden tiedetään aiheuttaneen ongelmia kierrätyslannoitteissa: glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA, sekä klopyralidi, aminopyralidi ja pikloraami. Näistä kolmelle viimeisimmälle on tyypillistä hidas hajoaminen maassa, kompostissa ja mädätteessä, koska useimmat maaperämikrobit eivät niitä kykene hajottamaan tehokkaasti niiden kemiallisen rakenteen vuoksi. Lisäksi ne kulkeutuvat maaperästä kasveihin helposti, eivätkä hajoa eläimissä, vaan erittyvät eläinten virtsan ja ulosteen mukana takaisin ravinnekiertoon.

Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat maaperään, mikä todennäköisesti vähentää niiden saatavuutta hajottaville mikrobeille. AMPA on 3 – 6 kertaa glyfosaattia pysyvämpi maaperässä. Mikrobit voivat hajottaa vain maaperään sitoutumatonta glyfosaattia. Etenkin Suomen oloissa aineiden voimakas sitoutuminen maaperään hidastaa niiden hajoamista, mutta toisaalta ne eivät siirry kasveihin yhtä helposti kuin edellä mainitut pyralidit. Kun uusi rikkakasvihävite tulee markkinoille, sen hyväksymisprosessin riskinarvioinnissa ei arvioida aineen jäämäpitoisuuksia lannassa tai teollisuuden muissa kuin elintarvikesivuvirroissa, minkä vuoksi tehoaineista ei välttämättä ole tietoa saatavilla. (Taulukko 1).

Tehoaine1. myyntivuosi SuomessaLähde kierrätyslannoitteissaKulkeutuminenHajoaminen eläimissä
klopyralidi1982nurmirehulla ruokitun eläimen lanta, sokerijuurikasteollisuuden sivutuote vinassimaaperässä helposti, ei pysyvä, helposti maaperästä kasveihinei hajoa, erittyy virtsaan
aminopyralidi2012kotieläinten lantahelposti kulkeutuvaei hajoa, erittyy ulosteeseen ja virtsaan
pikloraami1967pyralidien kaltainenpyralidien kaltainenpyralidien kaltainen
glyfosaatti1976vilja-, palkokasvi tai öljykasvirehulla ruokittujen kotieläinten lantaei kulkeudu maaperästä kasveihin, AMPA vähän helpomminhajoamistuote AMPA, ei tietoa ulosteiden jäämäpitoisuuksista
Taulukko 1. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) koonti valikoitujen rikkakasviaineiden ominaisuuksista kierrätyslannoitteiden näkökulmasta.

Lannoitevalmistajien omavalvonnassa havaittu jäämiä

Tukes raportoi loppuseminaarissa lannoitevalmistajien omavalvonnan tuloksista. Pyralidien ja glyfosaatin jäämiä esiintyy kierrätyslannoitteiden raaka-aineissa. Eniten klopyralidia oli havaittu vinassi- tai melassipohjaisissa tuotteissa ja ravinnenesteissä, ja vähiten broilerin lannassa. Suurin pitoisuus oli mitattu sokerijuurikkaasta 1 mg/kg.

Glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta AMPAA oli havaittu eniten lannoitevalmistajien omavalvonnassa lannasta, rehu- ja vehnänäytteistä ja vähiten kasvualustoista ja hevosenlantapohjaisista tuotteista. Suurin yksittäinen pitoisuus glyfosaattia oli mitattu vehnästä 10 mg/kg.

Kasvinsuojeluainejäämät voivat olla merkittäviä myös lopputuotteessa ja niillä voi olla vaikutuksia herkkiin kasveihin. Tehoaineiden vähäinen hajoaminen esim. kompostoinnissa ja konsentroituminen lopputuotteeseen on ongelmallista, minkä vuoksi kierrätyslannoite ja -kasvualustoja valmistavien yritysten omavalvonta on hyvin tärkeää.

Linssi on erityisen herkkä kasvi

Ruokavirasto kertoi tutkineensa, miten rikkakasviaineet pieninä pitoisuuksina vaikuttavat 14 eri kasvilajin (krassi, hirssi, tattari, apila, salaatti, tomaatti, herne, sinappi, auringonkukka, kurkku, durra, porkkana, linssi ja mansikka) kasvuun, jotta voisivat löytää laboratorio-oloihin soveltuvan testikasvin jäämien tunnistamiseen. Glyfosaatti heikensi kaikkien testikasvien kasvua, mutta klopyralidi heikensi vain linssin kasvua. Näin ollen linssi todettiin erityisen herkäksi klopyralidille.

Pyrolyysi hävittää jäämät naudan lannasta

Luonnonvarakeskus on tutkinut, miten prosessointi vaikuttaa glyfosaatti-, klopyralidi- ja aminopryralidijäämiin kierrätyslannoitteissa. Naudan kuivalannasta tuotettiin mädätettä, kompostia, pellettiä ja pyrolyysin avulla biohiiltä. Kompostoiduissa näytteissä ei ollut glyfosaattia eli se oli hajonnut kompostoinnin aikana. Mädättäminen ja pelletöinti vähensivät klopyralidia ja glyfosaattia, mutta eivät kokonaan. Aminopyralidijäämiin mädättäminen tai pelletöinti eivät juurikaan vaikuttaneet. Luonnonvarakeskus arvioi, että mädätteen jälkikompostoinnilla voitaisiin ehkä vähentää vielä enemmän klopyralidin ja glyfosaatin jäämiä lopputuotteessa.

Kasvinsuojeluainejäämät naudan lannan prosessoinnissa vaikuttivat 42 päivän pituiseen mädätysprosessiin itsessään, koska metaanintuotanto laski n. 13 prosenttia mädätyksen aikana. Sen sijaan kasvinsuojeluainejäämillä ei ollut vaikutusta muihin naudan lannan prosesseihin. Pyrolyysin jälkeen biohiilessä ei havaittu glyfosaatin tai tutkittujen pyralidien jäämiä. Pyrolyysi hävittää myös typpeä ja fosforin käyttökelpoisuus kasveille heikkenee. Tutkimuksessa ei havaittu, että rikkakasviaineiden jäämät olisivat vaikuttaneet naudan lannan prosessoinnin lopputuotteen lannoitearvoon.

Kohti kestävää kiertotaloutta: Kierrätyslannoitteiden ja -kasvualustojen kasvinsuojeluainejäämät ja niiden hallinta (Kiertokas) -hanke. Lisää tuloksia, julkaisuja ja loppuraportti ovat tulossa. Lue lisää hankkeen sivuilta.

Tutustu tarkemmin: Kasvinsuojeluaineiden kulkeutuminen kierrätyslannoitteisiin. SYKEn tutkijoiden Lauri Äystön ja Katri Siimeksen tulokset.

Teksti ja kuva kukkivasta linssistä Marjo Hokka