Tämän vuoden valtakunnallisten Lahdessa 5.–6.11. järjestettävien Luomupäivien teemana on Uudistuva ja uudistava luomu. 40-vuotista toimintaansa yhdessä luomuviljelijöiden kanssa juhliva Luomuliitto ja tapahtuman toinen pääjärjestäjä Luomuinstituutti haluavat katsoa tulevaisuuteen.
– Luomu oli 40 vuotta sitten vielä yksittäisten pioneeriviljelijöiden henkilökohtainen valinta, mutta nykyään luomun kasvulle on kansalliset tavoitteet ja sen merkitys huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamisessa sekä luontokadon ehkäisyssä on tunnistettu. Luomu ei ole kuitenkaan koskaan valmis, vaan kehittyy koko ajan uusimman luomututkimuksen pohjalta vastaamaan ajan haasteisiin, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri korostaa.
– Luomu haluaa olla jatkossakin merkittävä suunnannäyttäjä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Viime aikojen kriisit ovat viimeistään opettaneet, miten tärkeää maa- ja puutarhataloudessa on irtautua kemiallisista ja fossiilisista tuotantopanoksista.
Kansainvälisen tuulahduksen tapahtumaan tuo Bio Suisse-luomujärjestön kehitysjohtaja Carole Nordmann, joka inspiroi visioimaan suomalaisen luomun tulevaisuutta Sveitsin esimerkin kautta.
Luomupäivät huipentuu torstain paneelikeskusteluun, jossa kuullaan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Anne Kalmarin, luomutuottajan ja MTK:n johtokunnan jäsenen ja luomuvaliokunnan puheenjohtajan Aleksis Kyrön sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Kari Koppelmäen ratkaisut siihen, miten luomu säilyy kestävän ruuantuotannon veturina. Keskustelun juontaa kiertotalous- ja luomuasiantuntija Mikko Rahtola LAB-ammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksesta vahvaa osaamista
Luomuun liittyvässä tutkimuksessa näkyy luomun roolin muuttuminen yhteiskunnassa. Luomututkimus on lisääntynyt ja monipuolistunut. Uusimmasta tutkimuksesta saa Luomupäivillä kattavan käsityksen, kun tutkijat esittelevät tuloksiaan 18 tiedeposterin näyttelyssä. Aiheet kattavat kasvinviljelyä, kotieläin- ja puutarhatuotantoa, ympäristö- ja yhteiskunnallista näkökulmaa, luomukoulutusta sekä talouden seurantaa.
Hankkeissa tuotettujen innovaatioiden joukosta löytyy hyvinkin konkreettisia esimerkkejä kuten mansikkapellon ötökkäimuri: kun tarkkailuansalla on selvitetty tuholaisten, vattu- ja korvakärsäkkäiden sekä peltoluteiden liikkeet, lähtee traktoriin kiinnitetty ötökkäimuri hoitamaan haitalliset ötökät pois mansikkapelloilta, ja näin mansikkaa voidaan tuottaa kuluttajille ilman kemikaaleja.
Erikoistutkija Terhi Latvala Luonnonvarakeskuksesta valottaa tapahtuman avajaispäivänä Suomen kestävää ruokatulevaisuutta. Kyselytutkimuksella kartoitettiin maatalousyrittäjien ja kuluttajien näkemyksiä:
– Maatalousyrittäjät tekevät jo ilmasto- ja ympäristötekoja, mutta kohtaavat epävarmuutta ja paineita. Silti muutosvalmius on vahvaa: viidennes maatiloista toteuttaa vapaaehtoisia ilmasto- ja ympäristötoimia ilman korvausta. Maatalousyrittäjien käsitykset omasta kyvykkyydestä kestävyyssiirtymän suhteen ovat keskimäärin hyviä. Toimenpiteet, jotka parantavat tilojen tuottavuutta ja kannattavuutta samanaikaisesti ympäristöhyötyjen kanssa, otetaan käyttöön nopeasti.
Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen edellyttää myös kuluttajien aktiivista osallistumista, Terhi Latvala muistuttaa. Kysely osoittaa, että vaikka osa kuluttajista on kiinnostunut kestävästä ja eettisestä syömisestä, useimmille ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset eivät ole keskeinen valintaperuste. Kestävämmän ruokajärjestelmän rakentaminen edellyttääkin kuluttajien aktiivista osallistumista ja ymmärryksen lisäämistä yhdessä viljelijöiden kanssa.
Luomuliitto katsoo tulevaisuuteen
Neljässä vuosikymmenessä Luomuliitto on kasvanut marginaalisesta liikkeestä valtakunnalliseksi vaikuttajaksi ja suunnannäyttäjäksi kestävässä ruoantuotannossa. Ensimmäiset tuotantoehdot laadittiin ja tarkastukset toteutettiin Luomuliiton ja sen jäsenyhdistysten toimesta. Pioneeritiloilla kokeiltiin uusia viljelytapoja ja eläintenhoidon menetelmiä, joita on sittemmin otettu käyttöön myös tavanomaisessa tuotannossa.
– Ilman pioneereja ja vahvaa määrittelyä luomusta ei olisi tullut sitä, mitä se tänään on. Jos luomua ei olisi ankkuroitu lakiin ja sertifikaattiin, se olisi jo viherpesty, muistuttaa Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
Luomun vahvuudet ovat edelleen samat kuin 40 vuotta sitten: maan viljavuuden hoito, jäämättömyys kemiallisista torjunta-aineista, eläinten hyvinvoinnin korkea taso sekä ympäristön kunnioittaminen. Vuosikymmenten työ on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen maatalouden rakenteisiin ja käytäntöihin.
Lisätietoja
Tieteellisten posterien esittely Abstraktikirjassa 2025
- Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri p. 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi
- Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Marjo Hokka p.0294 121 387, marjo.hokka@helsinki.fi
- Luomuinstituutin viestinnän erityisasiantuntija Sirpa Mäkinen, p. 050 476 4650, sirpa.h.makinen@luke.fi