Luomufoorumissa tarkasteltiin Luomu 2.0:n etenemistä

,
6082-scaled.jpg

Kirjoittaja: Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti

Luomufoorumi keräsi luomualan toimijoita yhteiseen kahden päivän tapaamiseen Hämeenlinnaan maaliskuun lopussa.

Foorumin yhtenä tavoitteena oli tarkastella alan saavutuksia suhteessa Luomu 2.0 ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2030 ja ohjelman puolivälissä olikin luontevaa kerääntyä yhteen ja tehdä välitarkastelua.

Luomualalle on asetettu paljon kunnianhimoisia tavoitteita kansallisessa luomuohjelmassa. Yksi tunnetuin tavoite on: peltoalastamme 25 % luomutuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 13,9 % pelloista oli luomussa. Takapakkia on otettu, sillä ohjelman alussa 2021 pelloistamme oli jo 14,4 % luomussa.

Luomukulutuksen kasvattaminen onkin helpommin sanottu kuin tehty. Vuonna 2021 luomun markkinaosuus oli 2,5 %, tavoite vuoteen 2030 mennessä 5 % ja välitarkasteluvuonna 2025 1,8 %. Luomun käyttöä julkisissa keittiöissäkin (nykytila 6-8%) pitäisi lisätä tuntuvasti, mikäli aiotaan saavuttaa käyttötavoite 25 %.

Kriisien täyttämä vuosikymmen on ollut luomualalle erityisen haastavaa aikaa. Tämä käsitys jaettiin Luomufooruminkin osallistujien kesken. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg peräänkuulutti myös vahvemman kansallisen tahtotilan rakentamista luomutavoitteiden saavuttamisen eteen.

Olisi tärkeää, että luomualalle asetetut tavoitteet tunnistetaan myös Kansallisen ruokastrategian toimeenpanossa. Valtaosaa kansallisen ruokastrategian tavoitteista voidaan edistää jo pelkästään panostamalla luomutuotantoon.

Tutkimuksen edistäminen on pitkäjänteistä työtä

Myös luomuosaamisen vahvistamiselle on asetettu lukuisia tavoitteita ja luomuosaamista on kehitetty tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan avulla. Tässä avainasemassa on tietysti tiedon hyödyntäminen käytännössä ja siksi yhteistyö viljelijöiden ja luomualan yritysten kanssa on erittäin tärkeää.

Luomuinstituutin tutkimusstrategiat muodostavat keskeisen pohjan luomualan tutkimuksen suuntaamiselle Suomessa. Tuorein Tiedolla kasvuun -julkaisu laadittiin elinkeinon edustajien ja sidosryhmien näkemyksiä kuunnelleen. Suomalaisten näkemyksiä alan tutkimustarpeista viestittiin Luomuinstituutin toimesta myös eurooppalaisen luomututkimusohjelman valmisteluun.

Luomuinstituutin tutkijaverkoston kautta suomalaiset ovatkin mukana parhaillaan kahdeksassa Horisontti-hankkeessa, joka liittyvät luomuun. Luomuinstituutissa on parhaillaan käynnissä kaksi luomuun liittyvää väitöskirjaprojektia. Eteenpäin on menty, mutta paljon enemmän pitää pystyä tekemään uuden luomutuotantoon perehtyvän tutkijasukupolven työn tukemiseksi. Erityisen ilahduttavaa olikin kuulla Turun yliopiston ensi syksynä toteuttamasta Luomuinnovaatio-viikosta, joka innostaa monialaisia opiskelijatiimejä luomaan luomuruokaketjun innovaatioita.

Luomuoppimateriaalia on jo runsaasti tarjolla

Oppimateriaalien pitää elää ajassa. Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LuKoKe) -hanke ja LuomuOPE – lisää luomuosaamista ruokaketjun koulutuksiin ovat kartoittaneet luomuopetuksen nykytilaa ja edistäneet luomuopetusta Suomessa tuottamalla opettajien käyttöön ajantasaista opetusmateriaalia.

On ollut ilo huomata, että Helsingin yliopiston vuonna 2024 avaama kaikille avoin perustiedot luomutuotannosta tarjoava LuomuMOOC-kurssi on kiinnostanut. Vuoden 2025 loppuun mennessä jo 259 opiskelijaa oli suorittanut koko kurssin.

6092-2500x1406.jpg

Luomuoppikirja 2.0- luomutietoa ja -osaamista ruokajärjestelmän toimijoille – hanke on vasta käynnistynyt ja uudistaa luomuopetuksen perusteosta Luonnonmukainen maatalous, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995 Jukka Rajalan toimesta.

Luomufoorumin työpajassa pohdittiin oppikirjan sisältöteemoja ja samalla havaittiin, että luomumenetelmät ja tuotantosuunnat ovat kehittyneet paljon 30 vuoden aikana. Aiemmin luomuoppikirja on käsitellyt pääasiassa alkutuotantoa, mutta nykypäivänä koko ruokajärjestelmän tasolla olisi tärkeää ymmärtää luomutuotannon periaatteita ja ominaispiirteitä.

Luomuosaamista tarvitaan laajasti alkutuotannossa pelloilla, navetoissa, kasvihuoneissa ja vesiviljelyssä, luonnontuotteiden hyödyntämisessä, elintarvikkeiden jalostuksessa ja ruokapalveluissa. Haastavinta kirjan päivityksessä taitaakin olla käsiteltävin aiheiden rajaaminen siten, että tuotoksena ei ole valtavan paksua opusta.

Lisätietoa ja linkkejä