IMG_1381-J-Rajala-120614.jpg
Rehu- ja sinimailasta sisältänyt säilörehunurmi voitti Hyvän Sadon tutkimuskilpailun 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilla tuottaneella sadolla vuonna 2014. Kuva: Jukka Rajala

Luomuinstituutille voitto Hyvän Sadon tutkimuskisassa

Luomuinstituutin joukkue vei voiton vuoden 2014 Hyvä Sato -viljelykilpailussa. Sini- ja rehumailasvaltainen nurmi tuotti valkuaispitoista rehua yli 11 600 kuiva-ainekiloa hehtaarilta ja myyntituloja säilörehupaaleista kertyi miltei 1500 euroa 25 euron kappalehinnalla. Viljely- ja työkustannusten vähentämisen jälkeen katetta jäi yli 1000 euroa hehtaarilta.

Talouskilpailun voittoa auttoi hyvän ja laadukkaan sadon lisäksi se, että nurmi viljeltiin kokonaan ilman vuotuislannoitusta hyödyntäen mailasen kykyä sitoa biologisesti typpeä ilmasta kasvien käyttöön.

-Biologinen typensidonta huolehti runsaan ja valkuaispitoisen sadon typentarpeesta. Fosforia, kaliumia ja muita kivennäisiä riitti maasta kahtena vuotena sadon tarpeisiin. Tiivistyneen koealueen maanperän jankkurointi ensimmäisenä nurmivuotena auttoi mailasnurmen juuria kasvamaan pohjamaahan ja saamaan vettä ja ravinteita myös poutakaudella, kertoo voittajajoukkueen kapteeni, erikoistutkija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Luomuinstituutin koeruuduilla kasvoi vuosina 2013 ja 2014 rehu- ja sinimailasvaltainen säilörehunurmi. Nurmi oli perustettu keväällä 2012 suojaviljana kasvaneeseen syysvehnään. Suojavilja sai lannoitteeksi lihaluujauhoa, mutta nurmivuosina lannoitteita ei käytetty lainkaan. Kesällä 2013 nurmesta korjattiin kaksi satoa, kolmas sato jätettiin korjaamatta. Tänä vuonna nurmesta korjattiin kolme satoa. Nurmirehun rehuarvot analysoitiin korjuukerroittain ja sadon valkuais- ja kalsiumpitoisuudet todettiin korkeiksi.

Luomuinstituutti on ollut kilpailussa mukana omalla luomujoukkueellaan vuodesta 2013. Kyseisiä koeruutuja viljeli aikaisemmin ProAgrian luomujoukkue vuosina 2009 – 2012. Helsingin yliopiston Viikin koetilalla menossa olevassa Hyvä Sato -tutkimuskisassa parhaasta tuloksesta kilpailee 7 joukkuetta (alkuaan 8 joukkuetta), jotka viljelevät koeruuduillaan niitä kasveja ja sillä tavalla kuin parhaaksi katsovat. Koe käynnistyi vuonna 2009 ja sen on suunniteltu päättyvän vuonna 2015. Kokeessa seurataan sadon määrää ja laatua sekä viljelyn taloudellisuutta. Lisäksi seurataan ravinteiden hyväksikäyttöä, maan viljavuuden muutoksia sekä ympäristötekijöitä. Mukana kokeessa ovat Helsingin yliopiston professorien, Bernerin, Nylands Svenska Lantbrukskällkapetin, Raision, Elosadon ja Sustainable Farming Groupin joukkueet. Aikaisemmin mukana oli myös Öljypellavayhdistyksen joukkue.

Tämän vuoden kisassa toiselle sijalle kiri Berner hieman yli 1000 euron tuloksella ja kolmannen sijan otti Nylands Svenska Lantbrukssällskap edellisiä noin puolta pienemmällä tuloksella, molemmat syysrapsilla.

 

Lisätietoja: Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, Luomuinstituutti/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli, p. 044 303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Pirjo Siiskonen, johtaja, professori, Luomuinstituutti, Mikkeli, p. 0440 752 755, pirjo.siiskonen@helsinki.fi

 

Lisää kilpailun tuloksista:
Artikkeli Luomuinstituutin sivuilla:
https://luomuinstituutti.fi/luomuinstituutti-mukana-hyvan-sadon-tutkimuksessa/

http://maatilanpellervo.fi

Erikoissuunnittelija Jukka Rajala vastaanotti onnittelut Hyvän Sadon tutkimuskisan vuoden 2014 voitosta tutkimusryhmän kokouksessa. Kuva: Heli Peltola.
Erikoissuunnittelija Jukka Rajala vastaanotti onnittelut Hyvän Sadon tutkimuskisan vuoden 2014 voitosta tutkimusryhmän kokouksessa. Kuva: Heli Peltola.

 

Rehu- ja sinimailasta sisältänyt säilörehunurmi voitti Hyvän Sadon tutkimuskilpailun 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilla tuottaneella sadolla vuonna 2014. Kuva: Jukka Rajala
Rehu- ja sinimailasta sisältänyt säilörehunurmi voitti Hyvän Sadon tutkimuskilpailun 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilla tuottaneella sadolla vuonna 2014. Kuva: Jukka Rajala

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maan hyvä rakenne on tärkeä kasvun edellytys ja sen rakenteesta tulee huolehtia. Tämä osaltaan auttoikin sinimailasnurmen voitokkaaseen kasvuun, erikoissuunnittelija Jukka Rajala toteaa. Kuvassa vasemmalla suoraan alas kasvava mailasen juuri. Oikealla maan tiiviyden takia haaroittuneita juuristoja. Kuva: Jukka Rajala
Maan hyvä rakenne on tärkeä kasvun edellytys ja sen rakenteesta tulee huolehtia. Tämä osaltaan auttoikin sinimailasnurmen voitokkaaseen kasvuun, erikoissuunnittelija Jukka Rajala toteaa.
Kuvassa vasemmalla suoraan alas kasvava mailasen juuri. Oikealla maan tiiviyden takia haaroittuneita juuristoja. Kuva: Jukka Rajala