Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet yhdessä Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitettua Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla (LuoVaMix) -hanketta vuosina 2022-2024. Hanke tarjosi mahdollisuuden testata sekaviljelymenetelmien toimivuutta luomupelloilla Mustialassa, Mikkelissä ja Hyvinkään Knehtilässä erilaisin kasvilajiseoksin.
Mustialassa tehtyjen kaistakokeiden tulosten perusteella näyttää siltä, että sekaviljely on varsin kannattava vaihtoehto etenkin nautakarjatiloilla sekä puitavien kasvien että kokoviljasäilörehun osalta. Parhaiten toimivat kauran ja härkäpavun seokset. Kaura peittävänä kasvina torjuu hyvin rikkakasveja. Kokonaissadot olivat seoksissa suuremmat kuin puhdaskasvustoissa.
Taloustarkastelu Mustialan aineiston pohjalta osoitti, että seoskasvustoissa nettovoittoa syntyi keskimäärin enemmän kuin puhdaskasvustoissa. Nettovoitto tarkoittaa sitä, että tuotot olivat tuotantokustannuksia suurempia. Kun nettovoittoa syntyy, jää viljelijälle korvausta myös omalle työlle ja omalle pääomalle. Hyvissä olosuhteissa ja kaiken onnistuessa on luonnonmukaisessa sekaviljelyssä mahdollisuus päästä hyvään taloudelliseen tulokseen.
Tietokortti: Timo Karhula. 2024. Luomusekaviljelyssä mahdollisuus hyvään taloudelliseen tulokseen
Palkokasvit varmensivat sadontuottoa öljykasvi-palkoviljaseoksissa
Öljykasvit ovat haastavia viljelykasveja luomutuotannossa. Mikkelin öljykasvi-palkoviljakokeissa tuottavuutta peltoalaa kohden mittaava LER-arvo oli molempina koevuosina yli 1:n eli seoksissa saavutettiin suurempi kokonaisbiomassan tuotanto peltoalaa kohden kuin puhdaskasvustoissa. Koevuoden olosuhteet muovasivat kasvilajien välistä kilpailua: vuonna 2022 öljykasvit hyötyivät seoksista enemmän kuin palkoviljat kun taas vuonna 2023 palkoviljat hyötyivät enemmän.
Kasvuun lähdön onnistuminen on tärkeä tekijä kasvilajien keskinäisessä kilpailussa: vuonna 2023 alkukasvukauden kirppapaine öljykasveilla oli suuri. Öljykasvien toteutunut taimitiheys oli n. 50 % kylvötiheydestä Mikkelissä juovakirppojen vuoksi ja kirpat tuhosivat öljykasvit lähes kokonaan Mustialassa. Palkokasvit puolestaan taimettuivat molemmilla koepaikoilla hyvin ja saivat kilpailuetua. Ne myös varmensivat sadontuottoa seosruuduilta Mustialassa. Selkeä havainto oli, että seosviljely palkoviljan kanssa ei estänyt kirppavioitusta öljykasveilla.
Kokeiden perusteella riittävän suuri kylvötiheys on tarpeen luomutuotannossa kevätöljykasveilla myös sekaviljelyssä. Se varmentaa kasvuun lähtöä, auttaa selviämään tuholaisvioituksesta ja vähentää rikkakasvipainetta.
Tietokortti: Sari Himanen ja Pirjo Mäkelä. 2024. Öljykasvien sekaviljely luomutuotannossa.