Luomuinstituutti_9536_LoRes_1500px.jpg
Photo: Risto Musta

Luomutuotantoa harjoittavien kasvinviljelytilojen taloudellinen tehokkuus on parantunut

Tutkimuksessa vertailtiin tavanomaisten ja luomutilojen taloudellista tehokkuutta.

Luomutuotannon lisääminen on yksi suomalaisen maatalouspolitiikan keskeisistä tavoitteista. Luomutuotannon osuus onkin viime vuosina kasvanut sekä tilamäärällä että pinta-alalla mitattuna. Viljelijöiden päätökseen siirtyä luomutuotantoon vaikuttavat henkilö- ja tilakohtaisten syiden lisäksi erityisesti taloudelliset tekijät.

Tuotannon tehokkuus tärkeä tekijä

Luomutuotannossa sadot ovat tyypillisesti pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Korkeampien hintojen ansiosta luomutuotanto on kuitenkin keskimäärin tavanomaista tuotantoa kannattavampaa. Hintojen ja satotason lisäksi tuotannon nettotulokseen vaikuttaa myös tuotannon tehokkuus.

Tässä tutkimuksessa verrattiin luomutuotantoa ja tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen taloudellista tehokkuutta kiinteähintaisen tuotoksen perusteella, jolloin tehokkuusvertailu huomioi tasapuolisesti sekä satotason että hintojen vaikutukset.

Luomu- ja tavanomaisten kasvinviljelytilojen vertailu

Tutkimus perustui Luonnonvarakeskuksen keräämään FADN (Farm Accountancy Data Network) tila-aineistoon vuosilta 2010–2017. Tarkasteltavan tilajoukon muodostivat aineiston kasvinviljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavat tilat, joista noin 10 prosenttia oli luomutuotantotiloja.

Tulosten perusteella luomutuotantoa harjoittavien kasvinviljelytilojen taloudellinen tehokkuus oli keskimäärin tavanomaisia tiloja heikompi. Eli kun käytetään sama määrä tuotantopanoksia, tavanomaiset kasvinviljelytilat tuottavat keskimäärin suuremman taloudellisen tuloksen kuin vastaavat luomutilat.

Tarkastellussa tilajoukossa tuotantotapojen väliset tehokkuuserot ovat kuitenkin pienentyneet viime vuosina. Itse asiassa viimeisenä tarkasteluvuonna 2017 luomutilat olivat keskimäärin hieman tehokkaampia kuin tavanomaisen tuotannon tilat.

Tehokkuuserot huomioon maatalouspolitiikassa

Erot taloudellisen tehokkuuden kehityksessä tulisi huomioida myös maatalouspolitiikassa ja -tuissa. Mikäli tuotantotapojen välillä on eroja, viljelijät valitsevat todennäköisesti taloudellisesti kannattavamman vaihtoehdon.

Jos luomutuotantoa halutaan edelleen tukea, on maksettavien tukien oltava riittävän suuria, jotta niiden avulla pystytään kompensoimaan tuotantotapojen välistä tehokkuuseroa, ottaen huomioon sekä satotaso että hintavaikutus. Mikäli näin ei ole, tuet eivät kannusta viljelijöitä siirtymään luomutuotantoon.

Toisaalta, mikäli luomutuotannon positiivinen tehokkuuskehitys jatkuu edelleen, ei luomutuotannolle maksettaville tuille ole jatkossa enää tarvetta ja niistä voidaan pitkällä aikavälillä luopua. Tukipolitiikan kehittäminen edellyttäisi eri tuotantotapojen kannattavuudessa, tuottavuudessa ja tehokkuudessa tapahtuvan kehityksen nykyistä kattavampaa ja systemaattisempaa arviointia.

Lähteet:
Kuosmanen, N., Yli-Heikkilä, M., Väre, M. and Kuosmanen, T. 2021. Productive performance of organic crop farms in Finland 2010–2017. Organic Agriculture.
Alkuperäinen artikkeli

Kirjoittaja:

Natalia Kuosmanen, Etla, Timo Kuosmanen, Aalto-yliopisto ja Minna Väre, Luke

Avainsanat: