Joka toinen vuosi on perinteisesti alkanut innostuneissa tunnelmista Maataloustieteen päivillä. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, monisatapäinen osallistujajoukko kirmaa Maataloustieteen päiville Helsinkiin heti loppiaisen jälkeen. Tarjolla on koko alan ajankohtaisinta tutkimusta esittelevä ohjelma ja luvassa paljon alan toimijoiden kohtaamisia. Maataloustieteen päivät järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella 8.-9.1.2026.
Maataloustieteen päivien 2006 esitelmä- ja posteritiivistelmät on julkaistu Tuula Puhakaisen ja Jenni Uusituvan toimittamana. Luomutuotanto on tänäkin vuonna vahvasti esillä ohjelmassa lukuisien suullisten ja posteriesityksien muodossa.
Tänä vuonna suullisissa esityksissä on lukuisia luomukotieläintuotantoon liittyvien tutkimuksien esittelyjä. Kari Koppelmäki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esittelee tutkimusta, jossa on arvioitu luomukotieläintuotannon lisääntymisen vaikutuksia tuotetun ruoan määrään, tuotannon omavaraisuuteen ja ympäristöön (Katso tiivistelmä abstraktikirjasta s.32). Sini Perttilä Luonnonvarakeskuksesta esittelee kotimaisten luomuviljojen koostumuksen vaihtelua sikojen ja siipikarjan ruokinnan näkökulmasta (s. 52). Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta (s.55) ja Anni Halmemies-Beauchet-Filleau Helsingin yliopistosta (s.56) työryhmineen esittelevät tutkimuksia, joissa on tuotettu uudentyyppistä rehua luomusioille ja – siipikarjalle nurmirehusta ja härkäpavuista.
Suulliset esitykset kattavat myös tärkeitä kasvintuotannon aihepiirejä. Luonnonvarakeskuksen Hanna Kekkonen valottaa esityksessään luomuviljelyn tarjoamia mahdollisuuksia turvepeltojen ennallistamisessa (s.15), Janne Artell kertoo suomalaisten luomuviljelijöiden suhtautumisesta uusiin genomitekniikoihin (s.25) ja Juho Hautsalo luotaa katseen luomuviljelyyn parhaiten sopiviin kauralajikkeisiin (s.86). Luonnonvarakeskuksen Elena Valkama kertoo tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu luomuviljanviljelyn vaikutuksia hiilen kertymiseen peltomaahan erilaisissa ilmasto-olosuhteissa Euroopassa (s.89). Hämeen ammattikorkeakoulun Outi Vahtila valottaa luomuopetuksen kehittämisen tilannetta (s.161).
Maataloustieteen päivillä on perinteisesti ollut laaja posterinäyttely. Posterisessio tarjoaa tänäkin vuonna lukuisia näkökulmia luomuun. Essi Kianderin työryhmän posteri esittelee tutkimusta, jossa on selvitetty luomutuotetun ja tavanomaisesti tuotetun maidon B12-vitamiinipitoisuuksia Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla (s. 203). Rehuaineena käytetyn hiivahydrolysaatin vaikutuksia luomulehmien maidontuotantoon ja maidon solulukuun esitellään Emilia Pirisen työryhmän posterissa (s.223).
Luomutuotannon ympäristövaikutuksia tarkastellaan kahdessa posteriesityksessä. Elina Karimaan ja työryhmän tutkimus tuottaa uutta tuotekohtaista, vertailukelpoista tietoa luomu- ja tavanomaisten viljelykasvien vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta sisävesien ja Itämeren näkökulmasta (s. 287). Iryna Herzon työryhmineen esittelee luomunautatilojen laidunnuksen vaikutuksia maatalousympäristön monimuotoisuuteen (s. 220).
Alma Lehden ja työryhmän posterissa (s.299) esitellään tutkimusta, jossa on tutkittu kolmilajisten vilja-palkovilja-öljykasvi-seosten menestymistä luomutuotannossa verrattua puhdaskasvustoihin. Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta on Helena Ruhasen posteriesityksen teemana (s. 303).
Luomuaiheisten esitysten lisäksi Maataloustieteen päivillä on runsaasti esillä tutkimusta, jota voi helposti soveltaa myös luomutuotannon kehittämiseen. Ainoa haaste tälläkin kertaa näyttää olevan vaikeus valita seurattavat esitykset, sillä valinnanvaraa on tarjolla niin runsaasti.
Luomuinstituutti toivottaa kaikille inspiroivia Maataloustieteen päiviä 2026!
Teksti: Sari Iivonen
Kuva: Johanna Ratia