Kukonpoikasille ei ole käyttöä kananmunantuotannossa, joten ne lopetetaan pian kuoriutumisen jälkeen. Käytäntö on kuitenkin herättänyt kritiikkiä. Kukonpoikasten lopetus kiellettiin äskettäin Ranskassa ja Saksassa, joten EU:n markkinoilla on tulevaisuudessa paineita löytää sille vaihtoehtoja. Tällaisia voisivat olla siirtyminen ns. monikäyttörotuihin tai alkioiden sukupuolen tunnistaminen haudonnan aikana. Etenkin monikäyttörodut sopisivat luomutuotantoon.
Kasvatetaanko kukonpojat teuraaksi?
Nykytiedon mukaan monikäyttöisten rotujen kanat tuottavat vähemmän munia ja kukot kasvavat liharotujen broilereita hitaammin. Vaikka lintujen koipi voi olla lihakas, pieni rintalihaksen saanti heikentää niiden kilpailukykyä. Myös kananmunien laadussa on toisinaan havaittu poikkeamia.
EU:n rahoittamassa PPILOW-hankkeessa pyritään tunnistamaan tuotostasoltaan riittävän hyviä monikäyttöisiä roturisteytyksiä, joiden kukonpoikaset kasvatetaan teuraaksi poikasena lopettamisen sijaan. Hankkeessa tarkastellaan kolmen erilaisen roturisteytyksen munatuotosta, päiväkasvua, rehuhyötysuhdetta, hyvinvointia ja tuotantokustannuksia sekä selvitetään lintujen perimän ja niiden elinympäristön merkitystä eri tunnuslukuihin.
Viime vuosina on kehitetty menetelmiä, joilla kananmunan alkion sukupuoli voidaan tunnistaa jo haudonnan aikana, eikä kukkomunia tarvitse hautoa kuoriutumiseen asti. Menetelmät perustuvat kukon- ja kananpoikien alkioiden anatomisten, fysiologisten ja perinnöllisten erojen tunnistamiseen.
Kaupallisessa käytössä lajittelumenetelmän on oltava nopea, edullinen ja tarkka, eikä se saisi heikentää poikasten kuoriutumisnopeutta, terveyttä tai tuotantokykyä. PPILOW-hankkeessa etsitään uusia rodusta riippumattomia alkion ominaisuuksia, joilla sen sukupuoli voidaan tunnistaa entistä aikaisemmin. Esimerkiksi munan molekyyliskannaus auttaa tunnistamaan munan tai alkion rakenteita, jotka kertovat sen sukupuolesta. Tavoitteena on kehittää myös uusia radiotaajuusteknologiaan perustuvia työkaluja.
Haittana lisäkustannukset
PPILOW-hanke selvitti kuluttajien ja tuotantoketjun toimijoiden näkemyksiä kukonpoikasten lopettamisen vaihtoehdoista yhdeksässä Euroopan maassa toteutetulla kyselyllä.
Noin puolet tuotantoketjun vastaajista piti kananmunien sukupuolilajittelua ja kukonpoikien kasvattamista teuraaksi sekä käyttökelpoisina että eläinten hyvinvoinnin kannalta hyödyllisinä menetelminä. Suomalaiset vastaajat suhtautuivat sukupuolilajittelun käyttökelpoisuutta kriittisemmin kuin muiden maiden vastaajat.
Noin kaksi kolmasosaa kuluttajakyselyn vastaajista piti kukonpoikien lopettamisen välttävien tuotantomenetelmien käyttöä erittäin tai melko toivottavana. Sukupuolilajittelu tai monikäyttörotuihin siirtyminen aiheuttavat kuitenkin lisäkustannuksia, jotka tulisi kattaa tuotteesta saatavalla hinnalla. Lisäksi kukonalkioille olisi lajittelun jälkeen löydettävä uusia käyttökohteita esimerkiksi lemmikkien rehuna. Monikäyttörotujen etuna on kananmunien ja lihantuotannon rinnakkaiselo, joten ne voisivatkin sopia luomun markkinasegmenttiin.
Kirjoittajat: Jarkko Niemi, Minna Väre, Luke; Sophie Réhault-Godbert, INRAE; Maxime Réverchon, SYSAAF ja Katia Grenier, CNRS
Lisätietoja: Review: What are the challenges facing the table egg industry in the next decades and what can be done to address them?
PPILOW-hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (sopimusnumero 816172).
