Vuonna 2019 käynnistetyssä SoildiverAgro-hankkeessa toteutettiin 17 kenttätutkimusta kuudella Euroopan eri alueella – Suomessa, Virossa, Belgiassa, Saksassa, sekä Etelä- että Pohjois-Espanjan alueilla. Suomi on edustanut hankkeessa boreaalista aluetta. Tutkimuksissa keskityttiin perunan, vehnän ja vihannesten kestävään viljelyyn. Kenttäkokeita toteutettiin sekä monokulttuurisissa että monipuolisissa viljelyjärjestelmissä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaperän biologista monimuotoisuutta, parantaa maatilojen kannattavuutta ja tarjota viljelijöille käytännöllisiä, tieteeseen perustuvia ratkaisuja.
Lisää tietoa suomalaisista viljelykäytänteistä
Hankkeen tieteelliset ja käytännölliset tulokset ovat saatavilla SoildiverAgro-verkkosivuston ”Toolbox Kit” -osiossa. Tähän mennessä hankkeessa on julkaistu 20 tieteellistä julkaisua ja 100 käytännön tiivistelmää (Practice Abstract), joissa tutkimustuloksia on avattu yleistajuiseen muotoon.
Suomalaista viljelyä tukevia käytännön tiivistelmiä:
- Sienten merkitys ja monimuotoisuus Euroopan vehnäpelloilla luomu- ja tavanomaisissa viljelyjärjestelmissä (2)
- Kasvukauden aikana ravinteet vähenevät ja niitä on täydennettävä. Onko biomassan lisäämisestä hyötyä? (3)
- Maanmuokkaus voi uhata maaperän biologista monimuotoisuutta, ja sen vaikutuksia on tutkittava (9)
- Sidosryhmien käsitykset maaperään liittyvistä haasteista vehnäntuotannossa (12)
- Sidosryhmien käsitykset maaperään liittyvistä haasteista perunantuotannossa (13)
- Kerääjäkasvit parantavat pellon kasvukuntoa (14)
- Vehnäpeltojen lierot eri viljelyjärjestelmissä (15)
- Maan rakenteen arviointi (46)
- Tilakokeiden hyviä ja huonoja käytäntöjä (47)
- Eri tapoja muokata maata (48)
- Hiilidioksidipulssi maaperän mikrobiaktiivisuuden mittarina (49)
- Mitä kyntö tekee maalle? (50)
- Muokkausta ilman maan tiivistymistä (51)
- Fosforin ja hiilen kertyminen maan pintaan (52)
- Kynnön haittojen vähentäminen (53)
- Suomalaisilla viljelijöillä on halu edistää pellon monimuotoisuutta kevyempien maanmuokkaustoimenpiteiden keinoin (54)
Toimenpidesuosituksia boreaalisen alueen viljelijöille
Hankkeessa on tuotettu ohjeita ja toimenpide suosituksia Suomessa toteutettuihin tutkimuksiin ja tilakokeisiin perustuen. Tulokset voidaan tiivistää seuraavanlaisiksi toimenpidesuosituksiksi:
1. Syvälle peltomaahan ulottuvaa maanmuokkausta kyntäen ei pitäisi suosia luomuvehnänviljelyssä ilman hyvin perusteltuja syitä (esim. jatkuvat rikkakasviongelmat tai fosforin huuhtouma), koska se ei ole kustannustehokas maanmuokkausmenetelmä.
2. Maan muokkaus voi vahingoittaa maan rakennetta, mutta satunnaisen kyntämisen vaikutukset maaperän eliöstöön eivät kuitenkaan ole kovin haitallisia. Huolimatta vaikutuksista maaperäeliöstöön kyntö voi joskus olla tarpeen. Haittojen minimoimiseksi, boreaalisella viljapellolla tulisi suosia kevätkyntöä syyskynnön sijaan.
3. Kerääjäkasvien kylvö varhaisperunapelloille ei näytä olevan kannattavaa viljelijöille lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Perunanviljelijöillä on mahdollisuus hyödyntää nykyistä ympäristökorvausjärjestelmää, mikäli hunajakukkaa kylvetään kerääjäkasviksi varhaisperunan sadonkorjuun jälkeen
4. Kerääjäkasveista havaittiin olevan potentiaalisia hyötyjä tuholaisten ja tautien torjuntaan varhaisperunan tuotannossa. Pitkäaikaisia tutkimuksia kuitenkin tarvitaan näiden hyötyjen varmistamiseksi. Tutkimuksen tulisi keskittyä puhdaskasvustoina tai seoksissa viljeltäviin kerääjäkasvilajeihin ja -lajikkeisiin, sekä tuholaisten ja tautien torjuntamenetelmiin.
5. On suositeltavaa tutkia kerääjäkasvien viljelyllä saavutettavissa olevia hyötyjä varhaisperunantuotannossa soveltaen monipuolisempia viljelykiertoja.
6. Metsäteollisuuden sivuvirtoihin perustuvien maanparannusaineiden lyhytaikaisella käytöllä ei ole saavutettavissa sellaisia hyötyjä, jotta niitä voisi suositella varauksetta varhaisperunan tuotantoon. Käytöstä aiheutui ylimääräisiä kuluja viljelijöille pienentyneiden bruttomarginaalien vuoksi.
7. Pitkäaikaisia tutkimuksia tarvitaan todentamaan metsäteollisuuden sivuvirtoja sisältävien orgaanisten maanparannusaineiden käytön hyödyt, erityisesti koska haitallisia vaikutuksia maaperän biologiaan ei ollut havaittavissa hankkeen aikana.
8. Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntämistä maanparannusaineina lannoitusvaikutuksen täydentämisessä ja kiertotalouden edistämisessä tulisi jatkossakin tutkia sekä EU:ssa että kansallisella tasolla. Tämä liittyy myös laajempaan tavoitteeseen vahvistaa huoltovarmuutta.
Teksti: Sari Iivonen, Eija Pouta ja Krista Peltoniemi