Kuntapäättäjille tehdyssä kyselyssä kerättiin tietoa heidän näkemyksistään lähi- ja luomuruoan käytöstä kunnan julkisissa keittiöissä. Kuntapäättäjien tietämystä näistä aiheista ei tiettävästi ole aiemmin selvitetty, vaikka sillä voi olla suurikin merkitys lähi- ja luomuruoan käytön edistämisessä. Näin ollen kyselyn avulla saatiin esiin uutta ja tarpeellista tietoa.
Kyselyyn vastasi lähes 200 kuntapäättäjää eli kunnan- tai kaupunginjohtajaa ja kunnanvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtajaa eri puolelta Suomea. Joka maakunnasta vastausprosentti kyselyyn oli vähintään 19 prosenttia ja vastauksia saatiin monipuolisesti eri kokoisten kuntien päättäjiltä. Kyselyn avulla saatiin maakunnittain kattava kuva kuntapäättäjien näkemyksistä ja tietämyksestä.
Luomuruokaa pidetään kalliina
Luomuruokaan yhdistetään monia myönteisiä ominaisuuksia. Kuntapäättäjät yhdistävät kuitenkin luomuruokaan ennen kaikkea tavanomaista kalliimman hinnan, mikä tunnistettiin yhdeksi luomuruoan käyttöön liittyväksi haasteeksi kiristyneessä taloustilanteessa. Mahdollisuutta hankkia luomutuotteita ei lähtökohtaisesti pidetty yhtä tärkeänä kuin montaa muuta asiaa, mikä on samansuuntainen tulos aikaisempien selvitysten kanssa. Luomuruoan käytön tärkeydessä oli kuitenkin alueellista vaihtelua: joissain maakunnissa mahdollisuutta saada luomutuotteita pidetään tärkeänä, kun taas joissain maakunnissa se jäi vähiten tärkeiden asioiden joukkoon elintarvikehankintoja ajateltaessa.
Kuntapäättäjien mielikuvat lähiruoasta ovat erilaisia kuin luomuruoasta, mutta samankaltaisuuksiakin löytyy. Lähiruoka nähdään etenkin tuoreena, oman alueen työllisyyden lisääjänä ja hyvänmakuisena. Luomutuotanto puolestaan nähdään etenkin tavanomaista kalliimpana, eläinten hyvinvoinnista vastuuta ottavana ja tarkasti valvottuna. Kumpaakaan lähi- tai luomuruokaa ei pidetä erityisen ylellisenä kuluttamisena.
Hankintojen ja ruokapalveluiden toteutustapa vaikuttaa
Kyselyn vastausten perusteella kuntapäättäjillä on vaihtelevasti tietoa siitä, kuinka paljon heidän kunnassaan käytetään lähi- ja luomuruokaa. Toiset tietävät tarkastikin hankintojen tilanteen, mutta toisilla ei ole niistä tietoa juuri ollenkaan. Samalla tuli esiin, että lähiruoan käytön tilanne tiedetään lähtökohtaisesti paremmin kuin luomuruoan käyttö. Lähiruoan käytön tilanteen tiesi tarkkaan tai suunnilleen yli puolet vastaajista. Luomuruoan osalta vastaava osuus oli 34 prosenttia. Tietotasoon vaikuttaa useamman vastauksen perusteella moni tekijä kuten se, kuinka hankinnat tai ruokapalvelut on kunnassa toteutettu. Vastausten perusteella 45 % kunnista kuuluu johonkin hankintarenkaaseen.
Ahvenanmaa ja Etelä-Savo positiivisimmat luomun suhteen
Vastaajien näkemykset jakaantuivat enemmän, kun kysyttiin, kuinka tärkeää on mahdollisuus hankkia luomuruokatuotteita verrattuna kuinka tärkeää on mahdollisuus hankkia lähiruokatuotteita. Vastausten keskiarvot luomun osalta vaihtelivat maakunnittain 2,9 ja 4,0 välillä (kun 1 = ei lainkaan tärkeä ja 5 = erittäin tärkeä): Pirkanmaalla luomutuotteiden hankintaa ei pidetty kovinkaan tärkeänä, kun taas Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla se nähtiin muita tärkeämpänä. Luomuruoan käytön osalta tietoisuus vaihtelee maakunnittain. Paras tietotaso luomun osalta on vastausten perusteella Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Heikoimmin luomuruokahankinnoista tiedetään Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Keski-Suomessa.
Kyselyvastausten perusteella lähi- ja luomuruoan maininta kuntien strategioissa vaihtelee maakunnittain. Toki täytyy huomioida, että vastaukset eivät kata kaikkia kuntia, mutta ne antavat kuitenkin suuntaa strategisista kirjauksista kunnissa maakunnittain. Lähi- tai luomuruoka mainitaan maakunnittaisen vertailun perusteella useimmin Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan kunnissa. Myös esimerkiksi Pohjanmaalla lähi- tai luomuruoka mainitaan usein strategioissa niiden vastausten perusteella, jotka osasivat sanoa kirjauksista. Molemmat, lähi- ja luomuruoka, on mainittu kuntien strategioissa useimmin Ahvenanmaalla.
Luomu- ja lähiruoan käytöllä samoja esteitä
Kyselyyn vastanneet kuntapäättäjät arvioivat, että lähiruoan käyttöä estävät tekijät ovat suurelta osin samoja kuin luomuruoan käyttöäkin estävät tekijät, mutta näiden välilläkin oli joitain eroja. Lähiruoan käyttöä estäviksi tekijöiksi arvioitiin etenkin nykyinen kilpailu- ja hankintalainsäädäntö, keskitetty hankintarengas ja tuotteiden epätasainen tarjonta.
Luomuruoan osalta merkittävimmiksi esteiksi arvioitiin erityisesti luomutuotteiden hinta, käytettävissä olevat määrärahat ja tuotteiden epätasainen laatu. Suurimmat erot lähi- ja luomuruoan käyttöön liittyvissä arvioissa kohdistuivat tuotteiden hintaan. Luomuruoan osalta hinta koettiin suuremmaksi esteeksi kuin lähiruoan käytön osalta. Vähiten lähi- ja luomuruoan käyttöä arvioitiin estävän tuotteiden laatuun ja eri toimijoiden asenteisiin liittyvät seikat.
Luomuruoan osuus voisi kasvaa lähivuosina
Raaka-aineiden ja tuotteiden kotimaisuuden ja paikallisuuden merkityksen uskottiin kasvavan tulevaisuudessa. Myös lähiruoan ja kotimaisen luomuruoan käytön julkisissa keittiöissä arvioitiin kasvavan hieman vuoteen 2030 mennessä. Vastaavasti suurin väheneminen arvioitiin kohdistuvan tuontiraaka-aineiden osuuteen hankinnoista. Lisäksi pakkausmateriaalin määrän arvioitiin laskevan jonkin verran.
Lähi- ja luomuruoan käytön esteiksi vuotta 2030 koskien arvioitiin etenkin nykyinen kilpailu- ja hankintalainsäädäntö, keskitetty hankintarengas ja tuotteiden epätasainen tarjonta. Lisäksi luomun osalta esteissä korostui hinta aikaisempien kyselyiden tavoin. Toisaalta kilpailu- ja hankintalainsäädäntö on mahdollistaa paljon. Kiinnostavaa olisi selvittää, onko kuntapäättäjillä täysin ajantasaista tietoa hankintalain muodostamista esteistä ja erityisesti mahdollisuuksista vai onko lähi- ja luomuruoan käytön suurin este todella lainsäädäntö.
Nyt julkaistu raportti on osa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen tavoitteena on selvittää lähi- ja luomuruoan käytön osuudet julkisissa keittiöissä, tuoda esiin keinoja lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiseksi, arvioida lähiruoan käytön kehittymisen aluetaloudellisia vaikutuksia ja viedä tuotettua tietoa päätöksentekoon. Raportti (OSA A) keskittyy kuntapäättäjille kohdistetun kyselyn tuloksiin. Raportin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston tutkijat Susanna Kujala, Leena Viitaharju, Outi Hakala, Suvi-Tuuli Laaksonen ja Emma Bowker. Lue raportti.
Hankkeesta tullaan julkaisemaan myös julkisista elintarvikehankinnoista vastaaville tahoille suunnatun kyselyn tuloksiin keskittyvä raportti (OSA B) sekä lähiruoan käytön aluetalousvaikutuksiin ja alueellisiin eroihin keskittyvä raportti (OSA C).
Raportin pohjalta toimittanut Marjo Hokka