Luomuinstituutin kymmenenvuotinen taival huipentui torstaina 25.5. Helsingissä Pikku-Finlandiassa pidettyyn juhlaseminaariin. Sali täyttyi kiehtovista puheenvuoroista, tarjoten makupaloja luomututkimuksen ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuden avannut Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen kutsui juhlavieraat kurkistamaan yhdessä Luomuinstituutin historiaan, inspiroitumaan luomututkimuksesta ja luomaan yhdessä katseen tulevaan.
Luomualan kehittäminen vaatii voimien laajempaa yhdistymistä
Juhlapuheen pitänyt maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio painotti luomun merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, luomun kehittämismahdollisuuksia Luomu 2.0 -ohjelman pohjalta ja yhteistyön merkitystä alan tulevaisuuden osalta. Jotta luomumarkkinoiden vetovoima säilyisi, on kunnolliselle luomutuotevalikoimalle, voimien laajemmalle yhdistämiselle ja luomun vientimarkkinoiden kehittämiselle tarvetta.
Husu-Kallio muistutti Luomu 2.0 -ohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman käsittelemistä luomun kehittämismahdollisuuksista. Suunnitelmassa on ehdotuksia luomumarkkinoiden kehittämiseksi, tuotannon tehostamiseksi ja myös satotasojen parantamiseksi. Ohjelman punaisena lankana luomualaa kehittäessä on ollut koko ajan osaamisen, neuvonnan ja koulutuksen kehittäminen, jossa Luomuinstituutilla on ollut merkittävä rooli toimia portinvartijana.
– Luomuinstituutti on pieni, mutta tehokas organisaatio. Uskon vahvasti omasta ja ministeriön puolesta sen merkityksen kasvavan tulevina vuosina. Sen ovat jo nämä ensimmäiset kymmenen vuotta osoittaneet, totesi Jaana Husu-Kallio lopuksi.
Luomuinstituutin kasvu 10 vuoden ikään
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin johtaja Sami Kurki valotti Luomuinstituutin kasvua 10 vuoden ikään. Luomuinstituutti juontaa juurensa Etelä-Savoon, jossa luomun puolestapuhujat, rohkeat edelläkävijät, institutionaaliset yrittäjät olivat uusien ja merkittävien kehityslinjojen taustalla.
Sinnikkäiden kehittäjien ansiosta ja tarvittavien organisaatioiden tuella, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus päättivät perustaa luomutuotannon kehittämistä tukevan tutkimukseen ja tutkimustiedon aktiiviseen välittämiseen keskittyvän koordinoidun ja yhdessä johdetun verkoston, Luomuinstituutin. Tänä päivänä Luomuinstituutti on kasvanut yli 200 jäsenen tutkijaverkostoksi, joka tuottaa tutkittua tietoa luomusta, onnistuen saamaan suomalaiselle luomututkimukselle merkittävästi lisää rahoitusta myös kilpailluimmista lähteistä.
– Luomuinstituutti ei ole ollut luomun menekin tai luomuun siirtymisen evankelista, vaan Luomuinstituutti on pyrkinyt edistämään luomun kehitykselle tärkeän tutkimustiedon syntymistä ja tehokasta välittymistä eteenpäin, kiteyttää Kurki.
Makupaloja luomututkimuksesta
Luomututkimuksen makupaloina kuultiin aluksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vanhemman tutkijan Merja Lähdesmäen yhteiskuntatieteellisestä luomututkimuksesta, jossa tarkastellaan luomuviljelyn institutionaalistumisen polkua luomuviljelijän perspektiivistä. Luomun pioneeriviljelijät 1970- ja 80-luvuilla onnistuivat poistamaan stigmatisoivat attribuutit ja rakentamaan perustan sille, että luomuviljely on nykyään tunnustettu, institutionaalinen osa suomalaista maanviljelyä.
– Yhteiskuntatieteellinen luomututkimus ei tuota ainoastaan uutta tietoa luomutuotannosta ja -kuluttamisesta vaan auttaa meitä laajemminkin ymmärtämään kestävää kehitystä tukevien sosiaalisten innovaatioiden yhteiskunnallista juurtumista, summaa Lähdesmäki.
Tutkija Riitta Lemola Luonnonvarakeskuksesta kertoi Toholammin pitkäaikaisten kenttäkokeiden tuottamasta luomutiedosta. Luomu vähensi hehtaarikohtaista typpikuormitusta. Luomun hyödyt näkyivät etenkin viljatilan kierrossa, jossa luomu vähensi typpikuormitusta myös valkuaissatoon suhteutettuna. Pitkäaikaisia kenttäkokeita voidaan hyödyntää monella tavalla, sillä ne mahdollistavat muun muassa mallien kehittämisen ja validoinnin sekä myöhemmin ilmeneviin tutkimuskysymyksiin tarttumisen.
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Johan Ekroos keskittyi luomun rooliin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Tehostuneet viljelymenetelmät ja yksipuolistunut maisemarakenne ovat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen keskeisimpiä ongelmakohtia. Luomulla voidaan tutkitusti edistää maataloudelle toiminnallisesti tärkeitä ekosysteemipalveluita tuottavia eliöryhmiä kuten pölyttäjiä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
-Erityisesti luomun hyödyt korostuvat rakenteellisesti hyvin yksipuolissa maisemissa, joissa kasvit ja erityisesti pölyttäjähyönteiset hyötyvät luomusta, painotti Ekroos.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henri Vanhanen kertoi puolestaan vaihtoehtoisten proteiinien parissa tehdystä työstä Squee-projektissa, jossa luomu ja ennen kaikkea muutoksenhalu kuluttajakäyttäytymisessä ovat olleet lähtökohtina tuotekehitysprosessille. Squeen tuoteinnovaatio perustuu biokiertotalouteen, jossa hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä Suomen luonnosta kerättyjä sienikantoja mykoproteiinien valmistamiseen. Parhaita kombinaatioita yhdistämällä kuluttajille on pystytty luomaan tuote, joka ei ainoastaan täytä ympäristötavoitteita vaan on lisäksi ravintoarvoiltaan ihanteellinen.
Luomu ei ole vielä valmis konsepti vaan sitä viedään eteenpäin
Paneelissa pohdittiin luomun nykyisiä haasteita ja esitettiin toiveita tutkimuksen tulevaisuudelle. Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras ja ProAgrian Keskusten liiton hankepäällikkö Terhi Taulavuori olivat kaikki yksimielisiä siitä, että luomututkimusta tarvitaan lisää niin alkutuotannon, neuvonnan ja elintarvikeyritysten näkökulmasta. Panelistit keskustelivat myös Luomuinstituutin tunnettavuudesta. Vaikka Luomuinstituutti on asiantuntijoiden keskuudessa tunnettu niin alkutuottajien suuntaan viestintää tulisi entisestään tehostaa. Taulavuoren mukaan tutkimus-neuvonta-viljelijäyhteistyön tiivistäminen Living lab- ja Lighthouse farm-konseptien muodossa voisi olla yksi keino nopeuttaa uuden tiedon levittämistä ja saada tutkimusta suunnattua viljelijöitä kiinnostaviin ja käytäntöä palveleviin aiheisiin.
Lopuksi panelistit visioivat luomututkimuksen seuraavaa kymmentä vuotta. Taulavuori toivoo tutkimuksen löytävän kannattavan luomutuotannon avaimia samalla tukien luomuyrittäjien hyvinvointia.
-Ilman menestyviä ja hyvinvoivia luomuyrittäjiä neuvonnalle eikä tutkimukselle ole tarvetta, näkee Taulavuori.
Aura Lamminparras puolestaan uskoo luomun roolin vahvistuvan kestävän ruoantuotannon veturina, jossa luomu on tärkeä osa suomalaisten arkea ja luomututkimuksella on merkittävä rooli erityisesti kestävien menetelmien levittämisessä koko ruokajärjestelmään. Tästä jatkoi myös Susann Rännäri, joka muistutti luomun jatkuvasta kehittymisestä.
-Seuraavan kymmenen vuoden aikana luomu on vielä luomumpi. Luomu ei ole vielä valmis konsepti läheskään vaan sitä viedään eteenpäin, visio Rännäri.
Luomutiedon rooli muuttuvassa maailmassa
Seminaarin huipensi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius pohtimalla ruoantuotantoa yhteiskunnassa tulevaisuuteen ja luomutiedon rooliin peilaten. Ilmaston muuttuessa systeemisesti joka puolella maailmaa on löydettävä prioriteetit ja ymmärrettävä yhteiskunnallisen kehityksen dynamiikka ratkaisujen löytämiseksi. Paneelikeskustelun tapaan myös Wilenius nosti esille objektiivisesti tuotetun luomututkimuksen merkityksen osana luomun valtavirtaistumista tulevaisuudessa.
-Jotta tietoa voidaan hyödyntää käytännössä, on myös luomuun keskittyvän tekniikan ja teknologian tutkimukselle tarvetta, pohtii Wilenius.
Valtavirtaistuminen edellyttää myös kunniahimoista luomustrategiaa. Kansliapäällikön tavoin Wilenius totesi omavaraisuusasteen turvaamisen olevan maailman ajankohtaisempia kysymyksiä riskien täyttämässä maailmassa, ja luomulla olevan siinä merkittävä rooli. Luomun avulla voitaisiin panostaa omavaraisuuden kasvattamiseen kehittäen samalla Suomen vientimarkkinoita. Tutkittua tietoa luomusta tarvitaan osana tätä seuraavaa hyppäystä.
Läpi puheenvuorojen huokui tarve luomututkimukselle ja sen merkityksen lisääntymiselle jatkossa. Luomuinstituutilla on ja tulee jatkossakin olemaan tärkeä rooli tiedon tuottamisessa kuin myös yhteistyön edistämisessä. Seminaarin päätteeksi juhlaväki pääsi nauttimaan Ahjo Ensemblen kuoroesityksen keväisistä soinnuista, että herkullisista kakkukahveista, tarjoiltuna luomuna ilman muuta.
Tallenne 10-vuotisjuhlaseminaarista
Onnitteluviestejä ja kuvia matkan varrelta
Puhujien diaesitykset