Luomupinta-ala kasvaa maailmanlaajuisesti, mutta myynnissä on haasteita. Suomalainen kaura kiinnostaa myös luomumarkkinoilla.
Luomualan suurin messutapahtuma BioFach Saksassa on näköalapaikka luomumarkkinan ajankohtaisimpiin trendeihin, markkinatilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin.
BioFach-tapahtumassa julkaistaan tilastotietoa koko maailman luomualan kehityksestä. Vuoden 2022 luvut kertoivat luomutuotannon pinta-alan kasvusta globaalisti ja markkinan haasteista erityisesti Euroopassa.
Luomupeltopinta-ala kasvoi voimakkaasti Australiassa ja Intiassa, mikä johti koko maailman luomupeltopinta-alan kasvuun. Vuonna 2022 luomun osuus maailman peltopinta-alasta oli kaksi prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli vain 1,6 prosenttia.
Hehtaareita tuli vuodessa 20 miljoonaa lisää, ja tuottajien määrä nousi 4,5 miljoonaan. Luomupeltopinta-alan osuudella mitattuina maailman kärkeä ovat Liechtenstein (43 prosenttia), Itävalta (28 prosenttia) ja Viro (23 prosenttia). Suomikin oli maailman kärkikastia 15 prosentin osuudella.
Euroopan myynti laskusuunnassa
Vuonna 2022 Euroopan luomumarkkinan arvo laski, mutta Pohjois-Amerikassa ja Japanissa nähtiin reipasta kasvua. Suomessa on käytössä jo lukuja vuodelta 2023, ja olemme nähneet sekä luomupinta-alan että päivittäistavarakaupan luomuelintarvikemyynnin arvon laskun jatkuvan.
Messuilla kuultiin markkinakatsauksia Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta. Monissa Euroopan suurissa maissa luomumyynnin arvo kääntyi viime vuonna nousuun, mutta myynnin volyymit laskivat hieman.
Luomumyynnin arvon kasvua selitti hintatason yleinen nousu. Myös luomumyynnissä on tapahtunut siirtymää edullisempiin tuotteisiin ja kaupan tuotemerkkeihin. Saksassa jopa 56 prosenttia luomumyynnin arvosta tehdään kaupan tuotemerkeillä, ja luomuruuan kuluttajahinnat nousivatkin suhteessa vähemmän kuin vastaavien tavanomaisten tuotteiden hinnat monissa tuotekategorioissa.
Katsaus viimeisimpiin luomutrendeihin
Messujärjestäjät olivat nostaneet tuotetrendeiksi neljä teemaa, vapaasti suomeksi käännettyinä Sienimania (Mushroom mania), Makeaa sielunruokaa (Sweet soulfood), Alkoholiton ilo (Clear-Headed Joy) ja Läpinäkyvyys (Transparency).
Sienituotteita oli esillä lihaa korvaavina proteiinituotteina, mausteina ja terveystuotteina. Mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen esimerkki oli itävaltainen osterivinokastuote, joka sisälsi sienimassan lisäksi vain kananmunaa, riisiä, kasviöljyä, suolaa ja mausteita. Valmistajan mukaan lihaa korvaavan tuotteen ei tarvitse matkia lihan ulkonäköä, ja tuote muistuttikin rakenteeltaan tofua. Suutuntuma oli kuitenkin napakampi ja lihaisa.
Makea sielunruoka -trendi hellii makeita makuhermojamme kaikissa tilanteissa. Tarjolla oli luomujäätelöitä, jälkiruokia, patukoita ja kahvijuomia, runsaasti erilaisia proteiinipatukoita ja kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä sisältäviä herkuttelutuotteita.
Juomista tarjolla oli alkoholittomia vaihtoehtoja kauniilla etiketeillä varustetuista limonadeista premiumtason teepohjaisiin kuohujuomiin.
Läpinäkyvyys-trendi näkyi erityisesti kotieläintuotteissa, joissa haluttiin erottua eläinten hyvinvointia korostamalla. Yksi esimerkki tästä oli vasikoiden vierihoidon korostaminen. Luomukuluttajille eläinten hyvinvointi on nousemassa yhä tärkeämmäksi, ja siitä halutaan viestiä myös kuluttajapakkauksissa.
Luomutuotteiden markkinoinnissa näkyi kaksi isoa koko alaa läpileikkaavaa trendiä. Toista voisi kuvata kiertotalouteen perustuvana uudistavana luomutuotantona, jossa tavoitellaan ympäristön tilan parantamista ja kokonaisvaltaista ajattelutapaa. Toinen läpileikkaava teema liittyi planeetan terveyteen osana ihmisten yksilöllistä terveyttä.
Kaura on luomuviennin valopilkku
Suomen osasto loi kuvaa puhtaasta ja villistä pohjoisesta luonnosta. Suomalaiset yritykset esittelivät luomukauratuotteita, luomuluonnontuotteita, aroniamehua, perunajauhoa ja pähkinäpohjaisia välipalatuotteita.
Kauratuotteita esittelivät Fazer, Raisio, Kinnusen Mylly ja Helsinki Mills. Moilas Oy oli luomukauraleivällään saksalaisen Moin-luomuleipomon kanssa yhteisellä näyttelyosastolla.
Luomukaura on suomalaisen luomuviennin kärkituote, ja Suomen koko myllytuoteviennin arvosta luomutuotteiden osuus on noin 30 prosenttia. Luomu on siis ruokaviennissämme kokoaan suurempi. Luomukauratuotteista monet ovat myös gluteenittomia, jolloin niissä yhdistyy kaksi lisäarvotekijää.
Suomessa on kunnianhimoiset tavoitteet kasvattaa elintarvikevientiä. Moilasen erimerkki etsiä vientimarkkinassa operoiva ja tunnettu paikallinen toimia kumppaniksi on yksi hyvä malliesimerkki siitä, miten verkostoitumista voidaan hyödyntää vientiponnisteluissakin.
Uusista trendeistä sienimania voisi tarjota meille markkinoita, sillä siinä olisimme luontaisesti vahvoja. Suomi on kaiken lisäksi maailman ykkösmaa luomukeruualueiden pinta-alassa mitattuna.
Juttu on julkaistu alunperin Kehittyvä elintearvike -lehdessä 2/2024