Hiilestä Kiinni -ohjelmasta saatu rahoitus LuoVaMix-hankkeelle tarjosi meille mahdollisuuden tarkastella Luken satotilastoaineiston avulla luomusatojen vaihtelua monipuolisesti ja arvioida satopotentiaalia eri peltokasveille. Käytössä ollut luomusatoaineisto perustui viljelijöiden toimittamiin satotietoihin vuosina 2014-2021.
Tarkastelussa tilat luokiteltiin keskisadon mukaan luokkiin heikko, keskimääräinen (mediaani), hyvä, erinomainen ja mediaanitilan satoa arvioitiin suhteessa erinomaisiin tiloihin. Erinomaiseksi sadoksi ja samalla satopotentiaaliksi tarkasteltavalle kasvilajille määriteltiin sato, johon pääsi korkeintaan 10 % alueen viljelijöistä kyseisenä kasvukautena. Tästä suhteesta laskettiin satokuilu, joka kuvaa montako prosenttia mediaanitiloilla jää saamatta satoa verrattuna erinomaisiin tiloihin. Jos tilan sato saavuttaa tai jopa ylittää erinomaisen tilan rajan, satokuilu on nolla. Jos taas tilan sato jäi paljon alle satopotentiaalin, on tilalla satokuilua ja samalla mahdollisuus nostaa satoja.
Tarkastelumme osoitti, että keskimääräinen satokuilu erinomaisten ja mediaanitilojen välillä oli luomutiloilla 38 % ja tavanomaisilla tiloilla 28 %. Tämä tarkoittaa siis sitä, että suomalaisilla luomutiloilla on tavanomaisia tiloja suurempi potentiaali kasvattaa satotasoja.
”..suomalaisilla luomutiloilla on tavanomaisia tiloja suurempi potentiaali kasvattaa satotasoja”
Palkokasvit pärjäävät luomussakin hyvin
Kun peltokasvilajien menestymistä luomutuotannossa tarkasteltiin suhteessa vastaaviin tavanomaisen tuotannon satoihin, havaittiin, että luomuhärkäpavulla saavutettiin keskimäärin 84 % tavanomaisen tuotannon sadoista, mutta viljoilla keskimäärin vain 61%. Viljoissakin on paljon eroja; syysvehnällä luomutilat saavuttivat keskimäärin 68% ja rukiilla 54% tavanomaisen tilan sadoista.
Vuosien välinen suhteellinen satovaihtelu oli pienempää luomutiloilla viljellyillä ohralla, rukiilla, syysvehnällä ja härkäpavulla verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Toisaalta palkoviljojen sadot luomussa oli korkeimpia niinä kasvukausina, jolloin yleisesti saatiin korkeita satoja, kun taas viljoilla vaihtelu haastavien vuosien ja hyvien vuosien välillä ei ollut niin suurta.
Luomusatoja selittää monet muutkin tekijät
Luomusadot vaihtelevat paljon tilojen välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että luomusadot suhteessa tavanomaiseen tuotantoon ovat korkeimpia Keski- ja Itä-Suomen maakunnissa. Muita merkittäviä luomusatoihin vaikuttavia tekijöitä kasvilajin, alueen ja vuoden lisäksi ovat tilakoko ja tilan tuotantosuunta. Suuremmat luomutilat saavuttavat pienempiä tiloja korkeampia satoja ja luomukotieläintilat korkeampia satoja kuin luomukasvintuotantotilat. Tilakoon kasvu on siis luomusatotasojen näkökulmasta positiivinen asia. Kotieläntuotannon ja kasvintuotannon integroinnin edistäminen tukisi myös tavoitteita nostaa luomusatoja.
Alkuperäinen julkaisu: Iivonen, S., Niemeläinen, O., Kokkinen, M., & Jauhiainen, L. (2024). Yield variation and yield potential of organic arable crops in Finland derived from statistical data. Agricultural and Food Science, 33(3), 212–222. https://doi.org/10.23986/afsci.146579