Mukauta suostumuksen asetuksia

Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi.... 

Aina aktiivinen

Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.

Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.

Ei näytettäviä evästeitä.

Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.

Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.

Ei näytettäviä evästeitä.

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.

Ei näytettäviä evästeitä.

Luomupäivien päätöspuheenvuorossa ruoantuotantojärjestelmän valtavirraksi esitetään luomua

Pirjo_Luomupaivat2015_web.jpg

Luomupäivät päättyivät Vuoden 2015 luomuyrityksen palkitsemiseen. Päivien päätöspuheenvuorossa Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen nosti kansallisten tavoitteiden rinnalle lähitulevaisuuden tavoitteita, joita luomualan eri tahot voivat toteuttaa.

”Yhteinen pyrkimyksemme on kansallisten luomutavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä: 20 % peltoalasta ja julkisissa ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta.

Näiden tavoitteiden saavuttamisessa meillä kaikilla on oma tehtävämme ja luomun edistymiseen voidaan vaikuttaa ainakin seuraavilla keinoilla: tutkimus, tiedeviestintä, neuvonta, koulutus, edunvalvonta, elinkeinotoiminnassa tapahtuva kehittämistyö, poliittinen päätöksenteko ja tiedottaminen.

Voimme myös asettaa uusia ja hyvin perusteltuja lähitulevaisuuden tavoitteita ja lähteä toteuttamaan niitä. Sellaisia voisivat olla mm.

  • Suomen metsien luomusertifiointitavoite: 50 % metsistämme luomussa vuonna
  •  tuontiluomun korvaaminen kotimaisella luomulla niissä tuotteissa, joita Suomessa voi tuottaa
  • ”arktinen luomu”-brändin hyödyntäminen ja vieminen USA:n, Japanin ja Kiinan terveys- ja hyvinvointimarkkinoille
  • kouluruokailun kehittäminen ja tulevaisuuden kuluttajien kasvattaminen ruokatietoisuudessa ja turvallisessa ja terveellisessä ruokakäyttäytymisessä
  • ammatillisen opetuksen sisältöjen luomuistaminen
  • kansallisen luomututkimusrahoituksen kymmenkertaistaminen (nykyisin 300 000 euroa)
  • verotukselliset kannustinkeinot, kuten luomuruoan arvonlisäveron alentaminen ja sen rahoittaminen haittaveroilla

Luomuinstituutti lupaa tehdä kaikkensa tutkitun tiedon tuottamisessa ja välittämisessä, mutta kehottaa jokaista tutkittua tietoa odottavaa terveen järjen käyttöön omissa ruokavalinnoissaan. Jos tietää, että tutkimus on osoittanut glyfosaatin ja syövän välisen yhteyden, kannattaa valita luomuruokaa, jonka tuottamisessa torjunta-aineita ei käytetä.

Kansallisten luomutavoitteiden lisäksi meidän tulee kaiken aikaa kunnianhimoisesti pyrkiä myös siihen, että Suomen ruoantuotantojärjestelmän valtavirraksi tulee luomu. Toivottavasti näemme sen päivän.”

Pirjo Siiskonen

Päätospuheenvuoro Luomupäivillä Mikkelissä 10.11.2015