Kotimaisilla hunajilla saattaa olla erityistä merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa valmistuneessa tutkimuksessa kohteena olivat kotimaiset yksikukkahunajat, joiden vaikutuksia tutkittiin hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. Tutkimuksessa havaittiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta kaikkia tutkittuja neljää tautia aiheuttavaa bakteeria vastaan. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta.
-Tutkimus avaa monenlaisia uusia sovelluksia kotimaisille hunajille, sanoo tutkimuksesta vastannut tutkimusjohtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista Mikkelistä.
Hunajalla tiedetään olevan antimikrobisia vaikutuksia noin 60 eri bakteerilajia kohtaan, mutta tässä tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa hunajan antimikrobinen vaikutus pneumokokkia vastaan. Suomalaisten hunajien antimikrobisuutta ei myöskään ole aiemmin tutkittu.
Hunajan käyttö hengitystieinfektioiden yhteydessä saattaisi merkittävästi vähentää pneumokokin aiheuttamia jälkitauteja, kuten korva- ja poskiontelotulehduksia.
-Seuraavaksi olisi tärkeää tehdä kliininen koe, jolla voitaisiin osoittaa hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin, Carina Tikkanen-Kaukanen toteaa.
Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa on Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajien Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja, FT, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, puh. 050 3180283, carina.tikkanen-kaukanen@helsinki.fi