Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Puutarhatuotannossa luomun osuus pinta-alasta on kuitenkin selvästi pienempi. Marjoilla ja omenilla luomun osuus alasta on noin kymmenen prosenttia, mutta avomaan vihanneksissa osuus jää vajaaseen viiteen prosenttiin tuotantoalasta. Luomutuotanto kiinnostaa erityisesti pieniä tiloja, mikä tekee kotimaisen luomupuutarhatuotannon volyymin kasvattamisesta haasteellista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin TNS Gallupin vuonna 2014 keräämän kyselyaineiston ja Luken tuotantotilastojen perusteella, mikä on siirtymishalukkuus luomuun puutarhatiloilla. Lisäksi tarkasteltiin mitkä ovat ne taustatekijät, jotka vaikuttavat puutarhayrittäjien siirtymishalukkuuteen. Mukana tarkastelussa oli 343 tilaa.
Tavanomaisesti viljelevistä puutarhayrittäjistä 12,1 prosenttia ilmaisi kiinnostuksensa vaihtaa luomutuotantoon lähitulevaisuudessa
Tyypillistä luomutuotannosta kiinnostuneille tiloille oli, että puutarhatuotannon osuus koko tilan tuotannon arvosta oli pieni ja tiloilla oli myös maa- ja puutarhatalouden ulkopuolisia tuloja. Lisäksi näillä tiloilla oli usein myös palkattua työvoimaa.
Kiinnostusta luomuun oli lähinnä pienillä tiloilla, joilla satotaso oli keskitasoa. Yhtenä mahdollisena syynä tähän on, että pienillä tiloilla on vaikeuksia markkinoida tuotteitaan. Paikallisilla markkinoilla luomutuotanto on katsottu vahvuudeksi, mikä voi selittää erityisesti pienten tilojen kiinnostusta siirtyä luomuun.
Siirtymishaluisten tilojen viljelijät olivat aktiivisia. He osallistuvat erilaisiin koulutuksiin, käyttävät enemmän neuvontapalveluja ja kokeilevat uusia kasveja aktiivisemmin kuin ne tilat joilla ei ole kiinnostusta siirtyä luomuun. Siirtymishaluisten yrittäjien aktiivisuus on hyvä ominaisuus, sillä nämä tilat on helposti tavoitettavissa neuvonnan ja erilaisten koulutusten pariin.
Uusi viljelijäsukupolvi ei näytä tuovan helpotusta tilanteeseen, sillä eri ikäluokkien välillä ei löytynyt eroa siirtymishalukkuudessa
Luomun laajentumisen näkökulmasta negatiivinen löydös siirtymishalukkuudessa on se, että keskikokoisilla tai suurilla puutarhatiloilla ei juurikaan näyttänyt (vuonna 2014) olevan kiinnostusta siirtyä luomuun. Siirtymishalukkuuden kohdistuminen pääosin vain pieniin puutarhatiloihin tarkoittaa sitä, että kokonaissatomäärä ei tule merkittävästi lähitulevaisuudessa kasvamaan ainakaan tätä kautta. Toisaalta laajentumista voi tulla muita reittejä nykyisten luomupuutarhatilojen ehkä kasvaessa tai muiden kasvinviljelytilojen siirtyessä puutarhatuotantoon. Näitä mahdollisuuksia olisi hyvä tarkastella jatkotutkimuksissa.
Mattila T.E.A., Heikkinen J.M., Koivisto A.M. & Rautilainen R.H. 2018. Predictors for interest to change from conventional to organic horticultural production. Agricultural and Food Science Vol. 27 (3), 217-226.
DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.65392
Teksti: Anu Koivisto ja Tiina Mattila
Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Luonnonvarakeskuksessa.
Tutkimus tehtiin maatalouden kehittämisrahaston (Makera) ja Rikalan puutarhasäätiön rahoittamissa Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto ja PuutarhaTalous –apuvälineitä puutarhatilan talouden suunnitteluun -hankkeissa.