Maailman johtava luomun messu- ja konferenssitapahtuma järjestettiin 30. kertaa Nürnbergissä Saksassa 13.-16.2.2019. Messuilla oli mukana 2900 näytteilleasettajaa 90 maasta, ja tilaisuuteen odotettiin noin 50000 kävijää. Rinnakkaisessa Vivaness-tapahtumassa esiteltiin luomukosmetiikkaa 260 näytteilleasettajan toimesta. Luomuinstituutin tutkijaverkostosta messuille osallistuivat Hanna-Maija Väisänen ja Birgitta Partanen Ruralia-instituutista sekä Hanna Kumela, Henri Vanhanen ja allekirjoittanut Lukesta.
Trendituotteita
Biofach-messujen teemoja olivat tänä vuonna innovaatiot ja trendit, joita esiteltiin uutuustuotteiden kilpailussa, elämykset oliiviöljyjen, viinien ja vegaanituotteiden maailmoissa, sekä tiedonvaihto ja oppiminen, joita varten järjestettiin yritystapaamisia ja kansalaisjärjestöjen verkostoitumista. Kasvispohjainen ruokavalio nousi vahvasti esiin ja erityisesti jatkojalostetut luomutuotteet kuluttajien arkea helpottamaan. Uutuusosastolla oli runsaasti monenlaisia vegaanituotteita majoneeseista makkaroihin, sekä terveysvaikutteisia viljatuotteita kuten myslejä ja puuroaineksia, jotka oli rikastettu esimerkiksi kasviproteiineilla, probiooteilla tai kuivatuilla marjoilla, hedelmillä ja pähkinöillä. Tuoretuotteita sen sijaan oli vähemmän esillä. Biohajoavia elintarvikepakkauksia oli monella näytteilleasettajalla esillä. Suomen osastolla olivat vahvasti esillä luomukeruutuotteet kuten marjat, pakuri ja mahla, sekä kaurapohjaiset tuotteet.
Biofach-konferenssin teemana kokonaisvaltainen lähestymistapa terveyteen
Seuraavassa poimintoja konferenssin sessioista, joita pääsin kuulemaan. Organic diets for a green planet -sessiossa esiteltiin tuoreita tutkimustietoja maataloustuotannon, ruoanjalostuksen, ravitsemuksen sekä kansanterveyden yhteyksistä. Puhujina olivat professorit Susanne Bügel Kööpenhaminan yliopistosta, Carola Strassner Münsterin yliopistosta ja Ewa Rembialkowska Varsovan yliopistosta sekä konsultti Jostain Hertwig BERAS International Foundationista. Esityksissä tuotiin esiin luomutuotannon panosta elinympäristömme maaperän, vesien ja ilman laadun, ekosysteemien monimuotoisuuden ja terveyden ylläpitäjänä ja säilyttäjänä. Tuoreiden kansainvälisten ravitsemustutkimusten (mm. New Nordic Diet, EAT-Lancet) perusteella eläintuotteiden merkittävä vähentäminen ja kasvisten lisääminen ruokavalioon ovat välttämättömiä sekä kansanterveydelle että luonnonvaroille. Näissä tutkimuksissa luomu on tunnistettu ja tunnustettu merkittävänä osana kestävämpää ruokavaliota. Eurooppalaisen lainsäädännön kehittämistä pidettiin tärkeänä ohjaamaan julkisia hankintoja ottamaan kilpailutuksissa paremmin huomioon tuotteiden terveellisyyden, eettisyyden ja ympäristökestävyyden pelkästään edullisen hinnan sijaan esimerkiksi julkisten keittiöiden tilauksissa. Ympäristökestävyyden ja terveysvaikutusten suhteen kuluttajien valintoja ei pitäisi jättää pelkästään yksilöiden harteille, vaan myös elintarvikealan yrityksillä ja poliittisella järjestelmällä katsottiin olevan vastuu tulevaisuuden ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksessa.
Embedding diversity in food value chain – strategies to valorize agrobiodiversity –sessiossa esiteltiin EU-rahoitteista Diversifood –hanketta, jossa etsitään ja tunnistetaan keinoja ylläpitää ja säilyttää viljelykasvien lajikkeiden paikallista monimuotoisuutta, mm. traditionaalisia maatiais- ja paikallislajikkeita viljelemällä sekä hyödyntämällä niitä elintarviketeollisuudessa. Puhujina olivat Bernadette Oehen ja Claudia Meier FiBListä, Iris Förster Pro Specie Rarasta ja Susanne Padel Organic Research Centrestä. Ruokaketjun toimijoiden yhteistyötä tarvitaan kautta linjan jalostuksesta siemenkauppaan, viljelyyn, tuotteiden prosessointiin, kauppaan ja kuluttajien valintoihin, jotta markkinoille tulevat tuotteet perustuisivat monimuotoisempaan geneettiseen materiaaliin kuin tehotuotannon ja suurteollisuuden tarpeissa. Esimerkiksi väestön heikkenevä gluteenin sietokyky saattaa osaltaan johtua markkinoilla vallitsevasta kapeasta viljalajikevalikoimasta. Samoin useat kasvinsuojeluongelmat juontuvat lajikkeista, jotka on jalostettu tehotuotannon ehdoilla kasvinterveydestä tinkien ja kemiallisiin torjunta-aineisiin luottaen. Neljässä maassa tehdyn kuluttajakyselyn perusteella kuitenkin mm. paikallinen tuotanto, hyvä maku ja kasvinsuojeluaineettomuus ovat kuluttajille tärkeitä kriteerejä kasviksia valitessaan. Harvinaisemmille paikallislajikkeille on kehitetty omaa sertifiointijärjestelmää (Pro Specie Rara), jonka käytöstä hankkeessa kerätään kuluttajien näkemyksiä. Hankkeen nettisivuilla on saatavissa lisätietoja: www.diversifood.eu.
FiBL:n Helga Willer esitteli 20. kerran julkaistuja maailman luomutilastoja: The World of Organic Agriculture, Statistics and Emerging Trends 2019. Raportti löytyy netistä täältä: Maailman luomuviljelyala kasvaa edelleen ja on jo lähes 70 miljoonaa hehtaaria. Liechtenstein, Samoa ja Itävalta johtavat prosenttiosuuksilla peltoalasta, Suomi johtaa sertifioidun luomukeruualan suhteen. Intiassa on eniten luomutuottajia. Luomusertifiointijärjestelmä on 93 maassa. Maailman luomumarkkinat ovat noin 90 miljardia euroa, joista USA:n osuus 40, Saksan 10 ja Ranskan 9 miljardia euroa. Amarjit Sahota (Ecovia Intellingence) esitteli luomumarkkinoiden maailmanlaajuisia trendejä. Näistä mainittakoon edullisten luomutuotteiden tulo markkinoille mm. nettimyyntikanavien välityksellä. Milleniaalisukupolvi on kasvanut luomukuluttajiksi, joille luomu on jo valtavirtaa eikä luomu enää riitä pelkästään tuotteiden erilaistamiseen. Kasvipohjaisen ruokavalion suosio on kasvussa ja muovipakkausten välttäminen on tärkeää luomun maineen kannalta.
IFOAM-EU:n politiikkapaneelissa (Policy Day: A new CAP for healthy farms, people and a health planet) käsiteltiin tavoitteita EU:n tulevalle CAP-uudistukselle. IFOAM-EU:n tavoitteena on suurempi osa tuesta tulosperusteisesti vapaaehtoisille ympäristötoimille, joista voitaisiin sopia paikalliset ympäristöolot huomioon ottaen.
Organic Processing in Europe, quo vadis? –sessiossa esiteltiin ProOrg –hanketta. Hanketta vetää professori Raffaele Zanoli (UNIVPM, Italia). Maartje van den Berg Rabo-pankista (NL) kertoi luomutuotemarkkinoiden kehityksestä Euroopassa. Erityisesti jalostettujen luomuelintarvikkeiden kysyntä ja markkinat kasvavat lähes eksponentiaalisesti tuoretuotteisiin verrattuna. Kasvun ennustetaan jatkuvan, mutta paineita tulee kasvavasta hintakilpailusta, tavanomaisten tuotteiden kiinnostavammista tarinoista sekä kuluttajien tavoittelemasta helppoudesta. Pystyykö luomuala vastaamaan näihin haasteisiin? Flavio Paoletti (CREA) painotti, että luomutuotteiden prosessoinnissa on otettava huomioon säädösten vaatimukset mm. hellävaraisista prosessointimenetelmistä, sallituista lisäaineista ja menetelmien vähäisestä ympäristökuormituksesta. Hankkeessa valmistellaan luomujalostukselle hyvien käytäntöjen käsikirja (Code of Practice for organic processing). Alexander Bech (FiBL) kertoi valmisteilla olevista luomutuotteiden ravitsemuksellisen arvon ja ympäristösuorituskyvyn kriteereistä.
Microplastic in the soil, (not at all) an issue for the organic sector –sessiossa Johannes Augustin (Stiftung Ökologie und Landbau) ja Abel Machado (Freie Universität Berlin) keskustelivat mikromuoveista ympäristössä. Vaikka polymeerikemia tuottaa valtavia määriä erityyppisiä muoveja eri tarkoituksiin, tunnetaan muovien hajoamiskemiaa ympäristössä vielä hyvin heikosti. Useimmat muovilaadut eivät varsinaisesti hajoa kemiallisesti, vaan ainoastaan pilkkoutuvat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi hiukkasiksi. Muovien biohajotukseen pystyviä mikrobeja on todellisuudessa vain vähän. Vaikka muoveja ei pidetä ekotoksikologisesti kovin haitallisina eliöille, on muovihiukkasten löytyminen esimerkiksi merieliöiden ruoansulatuselimistöstä aiheuttanut viime aikoina kasvavaa huolta. Muovien päätymistä vesiin voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä hyvällä jätehuollolla ja muovipartikkelien siivilöinti vedestä on teknisesti mahdollista. Maaperästä muovihiukkasten erotteleminen sen sijaan on paljon työläämpää ja perustuu lähinnä visuaaliseen havainnointiin. Kaikkia muovilaatuja ei siis pystytä erottelemaan esimerkiksi värin perusteella maahiukkasten seasta. Abel Machado oli tehnyt kokeita nanokokoisten muovihiukkasten vaikutuksista kasvien kasvuun, ja osoittanut, että niillä on vaikutusta kasvien vesitalouteen. Kasvit pystyvät ottamaan mikromuoveja juurikarvoillansa, jolloin hiukkaset tukkivat juurikanavia ja vaikuttavat veden ja ravinteiden ottoon. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että luomutuotanto olisi myös muovittoman ruokajärjestelmän edelläkävijä.
IFOAM-EU:n ja TP Organicsin järjestämä Science Day perjantaina 15.2. kokosi noin 30-40 tutkijaa valmistelemaan TP Organicsin strategista tutkimusagendaa seuraaville vuosille. Työ oli aloitettu jo loppuvuodesta 2018, ja tämä oli toinen työpaja, jossa tutkijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa tuleviin tutkimuslinjauksiin. Uusi strategia julkistetaan marraskuun TP Organics Innovation Dayssa. Sillä pyritään vaikuttamaan EU:n tulevan Horizon Europe –tutkimusrahoitusohjelman tutkimusteemoihin siten, että luomututkimukselle suunnattava rahoitus vastaisi paremmin luomutuotannon osuutta maa- ja elintarviketaloudesta. Nykyisessä Horizon 2020-ohjelmassa luomuteemoihin on suunnattu yhteensä noin 430 M €, mikä on vain 0,56 % maatalousteemojen rahoituksesta. Luomuinstituutti on välittänyt samansuuntaista viestiä suomalaisille europarlamentaarikoille luomututkimuksen rahoitusosuuden lisäämiseksi EU:n tulevassa tutkimusohjelmassa.
TP Organicsin uuteen tutkimusstrategiaan ollaan nostamassa neljä laajempaa kokonaisuutta:
- Monimuotoinen ja terve kasvi- ja eläintuotanto
- Geneettisten resurssien autonomia
- Tuotannon monipuolistaminen erikoistuneissa tuotantojärjestelmissä kuten kasvihuoneissa
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen.
Prioriteetit ovat samansuuntaisia kuin mitä Luomuinstituutin tutkijaverkostossa on nostettu esiin kansallisina tutkimustarpeinamme. Työpajan osallistujat jaettiin neljään ryhmään käsittelemään näiden aihepiirien keskeisiä haasteita ja tutkimustarpeita tuleville vuosille. Itse osallistuin ensimmäiseen ryhmään, jota veti tanskalainen Lizzie Melby. Siinä tuotiin esiin mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamia uusia haasteita kasvinterveydelle, jolloin kestävät ja sopeutuneet paikalliset lajikkeet saattavat nousta entistä arvokkaammiksi. Eläintuotannon puolelta nähtiin samoin tärkeänä terve ja sopeutuva eläinaines. Lisäksi keskusteltiin, pitäisikö luomujalostuksen tehtävänä olla pikemminkin sadon ja tuotoksen laadun kuin määrän nostaminen tärkeysjärjestyksen kärkeen. Todettiin kuitenkin, että jalostus on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteita ei saavuteta yhden ohjelmakauden rahoituksella. Yhdessä Ruotsin EPOKin kanssa nostimme esiin pohjoisten viljely- ja ympäristöolojen merkitystä.
Iltapäivällä jatkettiin keskusteluja kolmesta teemasta:
- Kestävät ruokajärjestelmät ja kestävä kulutus
- Tutkimus ja innovaatiot uuden luomuasetuksen valossa
- Luomu ja uudet teknologiat.
Näistä ryhmistä osallistuin toiseen, lainsäädännön ja tutkimustarpeiden yhteyksiä käsittelevään ryhmään, jota veti Miguel de Porras FiBL Europesta. Tässä ryhmässä nousivat esiin mm. pohjoismaisen kasvihuonetuotannon haasteet suorassa maakosketuksessa sekä uudet jalostusmenetelmät. Luomu 3.0 tähtää järjestelmän kehittämiseen uusien innovaatioiden hyödyntämiseksi.
Päivän lopuksi FiBLin Helga Willer esitteli OK-Net Arable –hankkeen yhteydessä alulle pannun ja seuraavien EU-rahoitettujen hankkeiden aikana edelleen kehitellyn Organic Farm Knowledge –nettialustan tuoreimman version, joka on rakennettu FiBLin, ICROFSin ja IFOAM-EU:n yhteistyönä. Sivustolle on tarkoitus ladata luomuhankkeissa työstettyjä käytännönläheisiä työkaluja ja tietomateriaaleja kaikkien eurooppalaisten luomutoimijoiden yhteiseen käyttöön. Sivustolle tuotetaan materiaaleja meneillään olevissa EU-rahoitteisissa projekteissa, ja sitä on tarkoitus hyödyntää myös tulevissa hankkeissa (kuten juuri jättämässämme KLENOPF-hanke-ehdotuksessa). Sivusto linkittyy myös automaattisesti Organic Eprintsin kanssa. Sivusto löytyy täältä: https://organic-farmknowledge.org/
Loppukeskustelussa EU-komission Magdalena Mach painotti erittäin hyviä kokemuksia EIP-AGRI –hankkeista EU:ssa ja piti selvänä, että myös tulevalla ohjelmakaudella tällaista käytännönläheistä hanketoimintaa tullaan rahoittamaan. Hans-Christoph Eiden kertoi pitkästä perinteestä tieteen ja käytännön yhdistämisessä Horizon-rahoitetuissa eurooppalaisissa tiedonjalkauttamishankkeissa. Marco Schlüter, joka edusti Saksan luomuviljelijöiden etujärjestöä Biolandia, hehkutti hankkeista luomuviljelijöille saatavaa hyötyä. Yhteiskunnassa tarvitaan ohjauskeinoja kulutuskysynnän suuntaamiseksi luomuun ja tässä nähtiin tärkeäksi painottaa vahvemmin julkisten hankintojen kilpailuttamisessa ympäristön kestävyyden kriteerejä. EU-tason luomututkimusstrategian tulisi vastata koko ruokaketjun kestävyyshaasteisiin, ja erityisesti luomutuotteiden jatkojalostuksen näkökulmaa haluttiin ohjelmaan lisää. Päivän esitykset löytyvät täältä: https://tporganics.eu/tp-organics-science-day-2019/.
Kaiken kaikkiaan Biofach-päivät olivat antoisat ja täynnä ohjelmaa.
Sari Autio
Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö