Euroopan komissio julkaisi 25.3.2021 uuden toimintasuunnitelman luomutuotannon kehittämisestä EU:ssa.
Luonnonmukaisella maataloudella on keskeinen rooli kestävän elintarvikejärjestelmän kehittämisessä ja sen avulla voidaan tuottaa korkealaatuisia elintarvikkeita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Kestävä elintarvikejärjestelmä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kulmakiviä ja Pellolta pöytään -strategiassaan Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 25 % EU:n maatalousmaasta on luonnonmukaisessa viljelyssä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa merkittävästi luonnonmukaisen vesiviljelyn osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan komissio julkaisi maaliskuun lopussa uuden EU:n luonnonmukaista tuotantoa koskevan toimintasuunnitelmansa.
EU:n tavoitteet luomulle
Nyt julkaistu toimintasuunnitelma perustuu aiempien vuosien (2014-2020) toimintasuunnitelman saavutuksiin, sekä loppuvuodesta 2020 tehtyihin julkisiin kuulemisiin. Toimintasuunnitelma koostuu kolmesta elintarvikeketjun rakennetta ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita kuvastavasta toimintalinjasta. Ensimmäinen toimintalinja sisältää luomutuotteiden kysynnän ja kuluttajien luottamuksen lisäämisen, toisen toimintalinjan tavoitteena on vauhdittaa maatalouden siirtymistä luomutuotantoon, sekä vahvistaa koko arvoketjua. Kolmannessa toimintalinjassa pyritään ympäristön kestävyyden parantamiseen lisäämällä luomutuotannon osuutta maataloudessa.
30 prosenttia maa- ja metsätalouden ja maaseudun kehittämisen tutkimus- ja kehittämismäärärahoista luomutuotantoa tukeviin aihepiireihin
Tavoitteisiin pääsemiseksi vahvistetaan taloudellista tukea Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kautta sekä panostetaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Toimintasuunnitelman tavoitteiden tukemiseksi Euroopan komissio ohjaa vähintään 30 prosenttia maa- ja metsätalouden ja maaseudun kehittämisen tutkimus- ja kehittämismäärärahoista luomutuotantoa tukeviin aihepiireihin.
Luomuelintarvikkeita ja –tuotteita kaikille
Luomuviljellyn peltopinta-alan kasvu ei ole mahdollista ilman luomutuotteiden kysynnän kasvua. Luomutuotteiden kulutuksen lisääminen ja kuluttajien luottamuksen vahvistaminen luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita kohtaan ovat keskeisiä tekijöitä kannustettaessa viljelijöitä siirtymään luomutuotantoon. Tällä hetkellä kukin EU-kansalainen ostaa vuosittain keskimäärin 84 eurolla luomutuotteita. Luomutuotteiden vähittäismyynti on kuitenkin kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana yli 145%, noin 18 miljardista eurosta 41 miljardiin euroon. EU:n luomumerkki on varsin hyvin tunnettu kuluttajien keskuudessa ja viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 56% EU:n kuluttajista tunnisti tämän merkin. EU:n maatalouden edistämispolitiikan mukaisesti komissio kuitenkin jatkaa luomutuotteiden menekinedistämisen tukemista 49 miljoonalla eurolla vuonna 2021.
Julkisilla keittiöillä on tärkeä rooli luomutuotannon edistämisessä. Hyvä esimerkki tästä on Kööpenhamina, jossa 100% julkisista keittiöistä käyttää luomutuotteita ja esimerkiksi Rooman julkisissa keittiöissä tarjotaan päivittäin noin miljoona luomuateriaa. Siirtymisestä luomutuotteisiin voi olla etua erityisesti kaupunkien läheiselle maataloudelle ja paikallisten toimitusketjujen kehittymiselle. Samaan aikaan luomutuotteiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa lisää luomutuotteiden tunnettavuutta kuluttajien keskuudessa. Komissio pyrkiikin lisäämään luomutuotteiden määrää julkisissa hankinnoissa esimerkiksi ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kautta.
Euroopan komission toimintasuunnitelmassa esitettyjä muita toimia luomutuotannon kasvun ja kannattavien markkinoiden luomiselle ovat mm. elintarvikepetosten ehkäisy ja jäljitettävyyden parantaminen, sekä yksityisen sektorin roolin vahvistaminen. Komissio mainitsee myös mahdollisena kansallisen tason toimena arvonlisäveron alentamisen luomukasviksilta ja -hedelmiltä.
Tavanomaisesta viljelystä luomutuotantoon – CAP
Luomuviljellyn peltopinta-alan osuus EU:n maatalousmaasta on tällä hetkellä 8,5 %. Suurimmat osuudet löytyvät Itävallasta, Virosta ja Ruotsista. Suomessa luomuviljelty peltoala on noin 14 % kokonaispeltoalasta. Luomuviljellyn peltopinta-alan osuus on EU:ssa kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana 8,3 miljoonasta hehtaarista 13,8 miljoonaan hehtaariin. Luomutuottajia on EU:ssa yli 340 000. Erot luomuviljellyssä peltopinta-alassa jäsenmaiden välillä ovat kuitenkin suuria ja luomutuotannon järjestelmien käyttöönottoa olisi edistettävä erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa tuotanto on alle EU:n keskitasoa. Useimmat jäsenvaltiot ovat kuitenkin jo määrittäneet kansalliset tavoitteet luomutuotantoon käytettävästä maatalousmaasta. Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on edelleen keskeinen väline tuettaessa luomutuotantoon siirtymistä. CAP ekojärjestelmiä voidaan käyttää luomuviljelyn edistämiseen ja vuosille 2023-2027 näiden rahoitus on arviolta 38 – 58 miljardia euroa, riippuen meneillään olevista neuvotteluista Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä.
Pelkkä luomupeltopinta-alan kasvattaminen ei kuitenkaan riitä. Kehittämistoimia tarvitaan luomutuotteiden toimitusketjun kaikkiin vaiheisiin. Tämä vaatii asianmukaisia rakenteita paikallisen tuotannon ja lyhyiden jakelukanavien edistämiseksi. Komission toimintasuunnitelmassa luomutuotannon osuuden ja jalostusasteen lisäämiseksi toimina mainitaan CAP instrumenttien käytön lisäksi mm. koulutuksen lisääminen, sekä markkinoiden läpinäkyvyyden kasvattaminen. Luomutuotannolle tyypillistä on markkinoiden hajanaisuus, jossa tuottajilla on käytettävissään vain rajattu määrä jalostajia ja jälleenmyyjiä ja komission toimintasuunnitelmassa tavoitteena onkin tukea elintarvikeketjun organisointia luomutuotannon tarpeisiin sopivaksi.
Luonnonmukaisen kotieläintuotannon on täytettävä EU:n eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset ja eläinlajikohtaiset käyttäytymistarpeet. Rehun lisäaineita, kuten vitamiineja, tuotetaan nykyään enenevässä määrin hyödyntäen geneettisesti muunneltuja mikro-organismeja. Tämä tuotantomenetelmä ei kuitenkaan ole luomutuotantomenetelmien mukainen ja toisaalta rehun lisäaineita tuottavassa teollisuudessa ei todennäköisesti tulla jatkossakaan suosimaan tavanomaisia mikro-organismeja. Tämä saattaa johtaa luomutuotantoon soveltuvien lisäaineiden toimitusongelmien kasvuun. Myös vaihtoehtoisia proteiininlähteitä tullaan käyttämään tulevaisuudessa. Komission tavoitteena on tukea vaihtoehtoisten luomutuotantoon soveltuvien vitamiinien ja muiden aineiden sekä vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tutkimusta ja tuotekehitystä. Lisäksi komission tavoitteena on vahvistaa luonnonmukaista vesiviljelyä.
Luonnonmukainen maatalous kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä
Luonnon biologinen monimuotoisuus on perusta niin ekologisen tasapainon ylläpitämiselle, maaperän ravinnekierron pysyvyydelle, puhtaalle vedelle kuin pölyttäjillekin. Luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen mahdollistaa myös maatalouden paremman sopeutumisen ilmastonmuutokseen. Maapallon keskilämpötilan kasvaessa ja lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden myötä on tärkeää vahvistaa maatalouden, mukaan lukien luomutuotanto, roolia ilmaston muutoksen torjunnassa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla mahdollistaa myös luomuviljelyn hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Lisäksi luomuviljely myötävaikuttaa paitsi ympäristön suojelussa, myös maaperän pitkänajan hedelmällisyyden säilyttämisessä, biologisen monimuotoisuuden turvaamisessa ja ympäristön kemikaalikuorman vähentämisessä. Komission toimintasuunnitelmassa korostetaankin erityisesti luonnonmukaisen maatalouden roolia kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä.
Komission toimintasuunnitelma korostaa luonnonmukaisen maatalouden roolia kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä
Luomutuotannon ympäristövaikutuksia voidaan edelleen pienentää ja tutkimus on avainasemassa ruoantuotannon ympäristöjalanjäljen vähentämisessä. Luomutuotannossa ei saa käyttää kemiallisia kasvisuojeluaineita tai synteettisesti valmistettuja lannoitteita. Lisäksi muuntogeenisten organismien ja ionisoivan säteilyn käyttö on kielletty ja antibioottien käyttöä on rajoitettu tavanomaista eläintuotantoa tiukemmin. Luonnonmukaisesti viljellyn maaperän biologinen monimuotoisuus on noin 30% suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä olevalla pellolla. Monimuotoisuus on kuitenkin tärkeää myös luomutuotantoon soveltuvassa lisäysmateriaalissa. Tähän liittyvään tutkimukseen komissio korvamerkitsee Horisontti Eurooppa –rahoitusta vuodesta 2022 eteenpäin. Myös luomuviljeltyjen peltojen satotasojen nostoon ja vaihtoehtoisten kasvisuojelumenetelmien kehittämiseen liittyvää tutkimusta tuetaan Horisontti Eurooppa –järjestelmän kautta.
Ympäristö- ja monimuotoisuuskysymysten ohella luomutuotannossa kiinnitetään erityistä huomiota myös tuotantoeläinten hyvinvointiin. Eläinten hyvinvointi parantaa ruoan laatua, vähentää lääkkeiden käytön tarvetta, sekä voi auttaa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Komissio nostaakin luomutuotannon eläinten hyvinvoinnin suojelun malliksi ja pyrkii edelleen kehittämään eläinten hyvinvointia.
Lisäksi komissio pyrkii edistämään tehokkaampaa ja kestävämpää resurssien käyttöä suosimalla biopohjaisia, maatuvia ja biohajoavia muoveja, sekä tehokasta ja kestävää veden käyttöä ja ravinteiden vapautumisen vähentämistä kaikessa maataloudessa luonnonmukaisen maatalouden toimiessa tässä suunnannäyttäjänä.
Euroopan komissio, Organic Action Plan 25.3.2021
Teksti: Merja Lusa