Luomusta kiinnostuneet ruoka-alan toimijat ilahtuivat vuoden tärkeimmässä elintarvikealan koulutuspäivässä Helsingin Messukeskuksessa torstaina 23.5., kun yksi rinnakkaissessioista oli omistettu luomulle. Sessiossa luotiin katsaus siihen, millaisia ratkaisuja luomu tarjoaa ajan haasteisiin, ennakoitiin luomun tulevaisuutta kuluttajatutkimuksen valossa ja kurkistettiin luomuviennin mahdollisuuksiin tapausesimerkin kautta.
Luomusta mallia kaikkeen ruoantuotantoon
Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen avasi puheenvuorossaan luomutuotannon vahvuuksia.
– Ruoantuotannossamme voitaisiin hyödyntää luomutuotannon oppeja, kun kasvatamme omavaraisuutta, sopeudumme ilmastonmuutokseen ja hillitsemme luontokatoa.
Omavaraisuuttamme haastaa alhainen panosomavaraisuus erityisesti typpilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden osalta. Luomussa yleinen palkokasvien viljely ja biologisen typensidonnan hyödyntäminen mahdollistaisi väkilannoitetypen käytön vähentämisen ja typpiomavaraisuuden parantamisen. Tämä edellyttäisi palkokasvien käytön edistämistä, jotta niiden viljely olisi viljelijöistä kiinnostavaa ja kannattavaa.
Paikallisiin nurmirehuihin perustuva kotieläintuotanto antaa hyvää mallia ravinneomavaraisuuden kehittämiseen. Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon parempi integrointi mahdollistaisi paikallisemman ravinteiden kierrätyksen toteuttamisen ja niukkojen ravinneresurssien tehokkaamman hyödyntämisen. Ekologisen kasvinsuojelun osaamisen hyödyntäminen laajemmin tukisi omavaraisuuden kehittämistä kasvinsuojelussa ja vähentäisi ympäristön kemikaalikuormitusta.
Luomutuotannon ytimessä on maan kasvukunnon hoito. Kasvukunnon hoitoon keskittyminen monimuotoisen viljelykierron avulla tukee samalla ilmastonmuutokseen sopeutumista ja selviytymistä häiriöistä, joita syntyy ilmastonmuutoksen myötä yhä yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä. Monet viljelyä monipuolistavat ja ravinteiden kierrätystä edistävät toimet, kuten viljelykiertojen monipuolistaminen, monivuotisten nurmien ja palkokasvien viljelyn lisääminen sekä ekologiseen kasvinsuojeluun panostaminen tukevat myös maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Puheenvuoronsa lopussa Sari Iivonen muistutti, että suomalaisen luomutuotannonkin kehittäminen tarvitsee koko elintarvikeketjun tukea:
– Meiltä usein unohtuu, että suomalaisen ruoantuotantoympäristön puhtaus ja vähäiset kontaminaatioriskit ovat myös luomutuotantomme valttikortti ja siitä voimme olla kaikki ylpeitä.
Kuluttajien asenteet luomun tukena
Kantar TNS Agrin asiakkuusjohtaja Pasi Saarnivaara näkee valonpilkahduksia luomun tulevaisuudessa.
– Kuluttajatutkimukset osoittavat, että luomun ostouseus ja luomukiinnostus ovat kääntyneet takaisin nousuun korona-ajan laskun jälkeen. Erityisesti nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia luomusta. Luomun aktiiviostajia on aiempaa enemmän ja yhä useampi ostaa luomua edes joskus – niiden kuluttajien osuus, jotka eivät koskaan osta luomua, on laskenut aiemmasta kymmenestä prosentista viiteen. Luomukiinnostuksen ja ostouseuden kasvusta huolimatta luomun myyntiluvut kuitenkin laskivat vuonna 2022.
Saarnivaaran mukaan tämä kertoo siitä, että vaikka myönteisyys luomua kohtaan on kasvanut ja luomua ostetaan useammin, hintaa mietitään tarkasti.
Saarnivaara näkee kuluttajien asenteiden olevan luomun tukena. Luomumerkin tunnettuus on kasvanut, siihen luotetaan ja kuluttajat ovat kiinnostuneita elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. Tuotteen pieni hiilijalanjälki ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä tuotantotapa ovat vähintään melko tärkeitä 70–80 prosentille kuluttajista. Näin ajattelee yhä useampi, sillä tätä mieltä olevien osuus on kasvanut edellisvuodesta vajaalla kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Kuluttajat arvostavat elintarvikkeissa myös ympäristöystävällistä pakkausta ja antibioottivapautta. Suomalaiset haluavat kuluttaa kestävästi ja uskovat omien valintojensa vaikuttavuuteen – näin vastasi noin neljä viidestä tutkimukseen osallistuneesta. Luomutuotantotapaa vähintään melko tärkeänä pitää reilu puolet vastaajista.
Luomun uhkakuviksi Saarnivaara mainitsee ruoan hinnan nousun sekä kotimaisen luomutuotannon tulevaisuuden. Hinta vaikuttaa olennaisesti ostopäätöksiin, eikä inflaation väliaikaisuuteen voida Saarnivaaran mukaan luottaa, vaan se pitäisi jollakin tavalla huomioida kokonaisuudessa.
Lisäksi suomalaisille ruoan kotimaisuus on erittäin tärkeä arvo – luomun tulevaisuudelle olennaista on kotimaisen luomutuotannon toiminnan varmistaminen. Uhkista huolimatta Saarnivaara uumoilee vaa’an kallistuvan luomun vahvuuksiin.
Suomalaisesta luomusta lisäarvoa eurooppalaisille kuluttajille
Pekan Leipä Oy:n toimitusjohtaja Karri Kunnas tarjoili kurkistuksen luomuvientiin. Pekan Leipä Oy on perinteikäs heinolalainen perheleipomo, joka on vienyt luomuleipää Keski-Eurooppaan vuodesta 2003. Luomuvienti kattaa yrityksen liikevaihdosta puolet. Keski-Euroopan kilpailluilla luomumarkkinoilla valtteja ovat olleet hyvä tuote ja suomalaisuus.
Kunnaksen mukaan vientiä pohtivien on tärkeää löytää se juttu, johon tuote tarjoaa ratkaisuehdotuksen.
– Esimerkiksi ruoankulutuksen ja kuluttajien arvostamien tuoteominaisuuksien trendit ovat myös vientimarkkinassa olennaisia asioita, joihin tuotteet voivat vastata. Tuotteiden ja tuotekonseptien kehittäminen suoraan kohdemaan markkinoille, oikeanlaisten verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen ja tuotteiden nopea testaaminen maailmalla näyte-erien avulla ovat viennin kasvattamisen avaintekijöitä.
Kunnas korostaa myös tarinoiden merkitystä ja näkee siinä suomalaisilla vielä kehitettävää.
– Suomestakin riittäisi tarinoita kerrottavaksi. Uskallustakin tarvitaan. Ennen kuin päästään siihen, että syntyy lisää suomalaisia menestystarinoita, pitää uskaltaa ajatella asioista isosti.