Jukka Kivelä
Luomuinstituutin kevään 2025 webinaarisarjassa Helsingin yliopiston maataloustieteiden yksikön väitöskirjatutkija ja Suomen ekosovellus Oy:n yrittäjä Jukka Kivelä kertoi, miten metsäteollisuuden sivuvirtoja voidaan käyttää luomutuotannossa maanparannusaineena.
Metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttö maanparannukseen voisi olla yksi tapa vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia. CircInWater-vesiensuojeluohjelma rahoitti BioResQue -hankkeen, jossa kehitettiin metsäteollisuuden sivutuotteiden käsittelyä ja tuotteistettiin sitä maanparannusaineeksi.
Metsäteollisuuden sivutuotteita on käytetty maanparannusaineina jo pitkään myös Suomessa. Humuspehtoori Oy on käsitellyt ja jalostanut metsäteollisuuden sivutuotteita kompostoimalla maanparannusaineita ja lannoitteita, joiden avulla on voinut parantaa maan rakennetta ja ravinteisuutta. Nykyään tarjolla on monien muidenkin metsäteollisuuden sivutuotteisiin perustuvia maanparannusaineita.
Kuitutuotteilla pitkäaikaisia vaikutuksia
Metsäteollisuuden sivutuotteita käytettiin sellaisenaan maanparannukseen 2000-luvun alkupuolella Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hankkeessa. Tällöin käytettiin biolietettä kasalla kompostoituneena. Esimerkiksi Karjalohjalla hiesuisen pellon parantaminen onnistui hyvin noin 40 tonnin hehtaariannoksella kompostoitunutta biolietettä. Sellaisenaan käytetyillä kuitulietteillä tai hygienisoiduilla biolietteillä on saatu hyviä tuloksia maanparannuksen kannalta. Niistä voi olla hyötyä maan ravinne- ja vesivaraston kasvaessa. Tutkimustulosten perusteella kuitutuotteet toimivat hyvin vesistökuormituksen vähentämisessä ja vaikutus jatkuu useita vuosia. HY Viikin astiakokeessa käytetyt maanparannustuotteet täyttivät laadun puolesta kaikki maanparannusaineille asetetut laatukriteerit, joten tuotteet ovat turvallisia käyttää.
Palkokasveille hyötyä
Lyhyen kasvuajan kasvien kohdalla on useasti todettu, että kuitutuotteiden käyttö voi vähentää satoa, kun hajoavat kuidut sitovat liukoista typpeä itseensä. Astiakokeessa saatiin selvä vahvistus tähän ennakkoon tiedossa olleeseen vaikutukseen. Toisessa käsittelyssä oli mukana 0-kuitua reilusti sisältävää biojalostetta ja tuloksena oli, että sato aleni kuitukäsittelyllä. Vaikutus on ohimenevä ja toisaalta esimerkiksi apilanurmikasvustoihin levitetyt kuidut ovat usein lisänneet apilan kasvua ja sitä kautta myös biologista typensidontaa. HY Viikin kasvihuoneella tehdyssä astiakokeessa herneen kasvusto oli aluksi selvästi parempi kuitujalosteilla käsitellyissä ruukuissa. Helteinen sää kuitenkin yllätti eikä kastelu ollut riittävää. Siksi hyvin alkanut kasvu päättyi ennen aikojaan ja tuloksena oli, että kuitukäsittelyllä ei ollut vaikutusta herneen satomäärään.
Suurin hyöty jää saamatta Suomessa
Kuitutuotteilla voidaan lisätä maan orgaanisen aineksen määrää ja ainakin vähentää vesistöpäästöjä, mutta todennäköisesti kuitutuotteet pitää jalostaa vieläkin pidemmälle, että niistä voi tulla kaupallisesti merkittäviä maanparannustuotteita Suomessa, jossa kuitenkin on aika paljon orgaanista ainesta peltomaissa. Kuumien alueiden hiekkaisilla viljelyalueilla kuitutuotteista voitaisiin saada selvästi suurempi hyöty sekä orgaanisen aineksen lisääntymisen kautta että maan viljelyominaisuuksien parantumisen myötä.
- Lue lisää:
- Räty et al. 2024. The amendment value of pulp and paper mill sludges in Finnish coarse-textured soil. Geoderma Regional, Vol 39.
- Kenneth Peltokangas 2023. Wood-derived soil amendments and their effects on soil fertility and greenhouse gas emissions from cultivated boreal soils.
- Peltokangas et. al. 2023. Ligneous amendments increase soil organic carbon content in fine-textured boreal soils and modulate N2O emissions. PLoS ONE 18(8).
- Termonen et. al. 2022. Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla. Maataloustieteen päivät no 40.
- Kurki et. al. 2021. Crushed bark as a novel soil conditioner for organic plant production. Italian Journal of Agronomy. Vol 16 (2)
- Kuusen hautomokuori sopii luomuviljelyn maanparannusaineeksi
- Rasa et al. 2021. Pulp and paper mill sludges decrease soil erodibility. Journal of Environmental Quality vol 50 (1).
- Kinnula et al. 2020. Effects of mixed pulp mill sludges on crop yields and quality. Agricultural and Food Science.