Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi tuoreet valvontatiedot kasvinsuojeluaineiden jäämistä elintarvikkeissa. Euroopan yhteisön alueella tutkittiin yhteensä yli 91000 elintarvikenäytettä vuonna 2018, joista etsittiin yhteensä 821 yhdistettä. Tutkitut yhdisteet ja näytemäärät vaihtelivat maittain. Asukaslukuun suhteutettuna eniten näytteitä tutkittiin Bulgariassa, 109 näytettä 100 000 asukasta kohden, ja vähiten Suomessa, 1,8 näytettä 100 000 asukasta kohden. Suomen näytteistä löydettiin yhteensä 192 tehoainetta kaikkiaan 202 yhdisteestä, joita meillä mitattiin.
Enimmäismäärien ylityksissä hienoista nousua
EU:n alueella jäämien enimmäismäärien (MRL) ylitykset lisääntyivät hieman edellisestä vuodesta. Enimmäismäärät ylittyivät 4,5 prosentissa näytteistä vuonna 2018, kun vuonna 2017 ylityksiä oli 4,1 prosentissa näytteistä. Valvontatapauksissa enimmäismäärät ylittyivät 11 prosentissa näytteistä vuonna 2018 verrattuna vuoden 2017 tapauksiin, jolloin ylityksiä oli 10 %. Kolmansista maista EU-alueelle tuotujen elintarvikkeiden MRL:t ylittyivät 8,3 prosentissa näytteitä vuonna 2018 ja 2017 7,6 prosentissa. Yksittäisistä EU-maista Portugalissa oli eniten MRL-ylityksiä, 12 %.
Prosessoimattomissa tuoreissa elintarvikkeissa suhteellisesti eniten enimmäismäärien ylityksiä oli sianmaksassa, lehtivihanneksissa ja yrteissä, chilissä sekä hedelmissä ja pähkinöissä. Prosessoiduista elintarvikkeista viininlehdet ja goji-marjat olivat tuotteita, joissa esiintyi suhteellisesti useimmin MRL-ylityksiä.
Monet yleisesti havaitut tehoaineet eivät EU:ssa hyväksyttyjä
Yleisimmin havaittuja tehoaineita olivat klordekoni, nikotiini, antrakinoni, trisyklatsoli, klorfenapyyri, karbentdatsiimi, fiproniili sekä karbofuraani. Huomionarvoista on, että yksikään näistä tehoaineista ei ole EU:ssa hyväksytty kasvinsuojeluainekäyttöön.
Glyfosaatti oli vuonna 2018 erityisesti EU:n seurantaohjelmassa. 98 %:ssa tutkituista näytteistä ei havaittu glyfosaattia. Yhteensä 12 näytteessä MRL ylittyi. Näissä tuotteissa oli palkoviljoja, mehiläistuotteita, tattaria ja hirssiä.
Kaikista analysoiduista näytteistä 29 % sisälsi useamman kuin yhden tehoaineen jäämiä. Herukat, chili, hedelmät ja rukola olivat elintarvikkeita, joista löytyi useimmin monen tehoaineen jäämiä.
Lastenruoissa vain vähän jäämiä
Lastenruokanäytteistä 90,3 prosentissa ei löytynyt jäämiä vuonna 2018 (vuonna 2017 94,6 %). Enimmäismäärät ylittyivät 1,3 %:ssa (vuonna 2017 1,5 %:ssa). Lastenruoissa yleisimmin havaittuja tehoaineita olivat bromidi-ioni, sypermetriini, fosetyyli-alumiini, bentsalkonium-kloridi ja kupari. Näistä bromidia voi muodostua useampien tehoaineiden hajoamistuotteena, bentsalkonium-kloridi on desinfiointiaineena käytettävä biosidi, ja kuparia on elintarvikkeissa normaalistikin hivenaineena.
Luomutuotteissa vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin tavanomaisesti tuotetuissa tuotteissa
Luomuelintarvikkeita oli yhteensä 5735 näytettä eli 6,3 % tutkittujen näytteiden kokonaismäärästä. Niistä havaittiin jäämiä yhteensä 150 tehoaineesta, mikä kertoo analyysimenetelmien kehittymisestä (vuonna 2017 havaittiin 134 tehoainetta). 84,8 % luomunäytteistä ei sisältänyt havaittuja jäämiä (vuonna 2017 86, 3 %). Kasvinsuojeluaineiden jäämiä alle MRL-tason havaittiin vuonna 2018 yhteensä 13,8 %:ssa luomunäytteistä, kun taas edellisvuonna hieman vähemmän, 12,2 %:ssa tutkituista luomuelintarvikkeista.
Taulukossa 1 on vertailtu luomu- ja tavanomaisissa tuotteissa havaittujen kasvinsuojeluainejäämien osuuksia tutkittujen näytteiden kokonaismäärästä vuonna 2018.
Taulukko 1. Luomu- ja tavanomaisissa elintarvikkeissa havaitut kasvinsuojeluaineiden jäämät.
Luomutuotteissa yleisimmin havaitut tehoaineet olivat kupari, ditiokarbamaatit, bromidi-ioni, kloraatit, spinosad, fosetyyli-alumiini, klorpyrifossi ja heksaklooribentseeni. Näistä spinosad on hyväksytty käyttöön luomutuotannossa. Useissa tapauksissa löydösten tulkittiin olevan kontaminaatiota ympäristöstä eikä väärän kasvinsuojelukäytännön seurausta.
Eläinperäisissä tuotteissa edelleen organoklooriyhdisteitä
Eläinperäisiä tuotteita analysoitiin yhteensä yli 11 000 näytettä. Eläinrasvoissa ja munuaisissa havaittiin useimmiten jäämiä kasvinsuojeluaineista. Yleisimmin löydettyjä tehoaineita olivat pysyvät orgaaniset klooriyhdisteet, kuten klordekoni, DDT, HCB ja beeta-HCH, kupari, tiaklopridi, fiproniili, asetamipridi, klorpyrifossi ja elohopea. Maidossa olevat kuparijäämät ovat peräisin rehun lisäaineista. Munissa oleva fiproniili oli peräisin kanojen punkintorjunnassa käytettävästä eläinlääkkeestä ja pysyvät orgaaniset klooriyhdisteet niiden hajoamisesta ja kertymisestä rasvakudokseen. Näitä yhdisteitä ei ole käytetty kasvinsuojeluaineina vuosikymmeniin, mutta niitä esiintyy ympäristössä edelleen. Maitonäytteistä löytyi myös useiden biosidisten desinfiointiaineiden jäämiä.
Väestön terveysriski pääosin alhainen
EFSA teki jäämätutkimusten perusteella riskinarvioinnin väestön terveysriskistä kasvinsuojeluaineiden jäämille. Suurimmat päivittäisen saannin ylitykset olivat karbofuraanilla ja metomyylillä paprikasta sekä ditiokarbamaateilla pöytärypäleillä, mutta väestötasolla pitkäaikainen jäämäriski arvioitiin olevan pääosin pieni. Ainoastaan hollantilaisen ruokavaliomallin mukaan taaperoikäisten pitkäaikaisriski oli kohonnut ditiokarbamaateilla.
Kiellettyjen kasvinsuojeluaineiden jäämiä löytyy yhä
EFSAn johtopäätöksinä todettiin, että tiettyjä EU:ssa kiellettyjä tehoaineita löytyy toistuvasti hedelmistä ja vihanneksista niin EU:n sisämarkkinatuotteista kuin kolmansista maista tuoduista elintarvikkeista. DDT:tä löytyi aiempaa enemmän naudan rasvasta, joten POP-yhdisteiden (persistent organic pollutants) seurantaa on syytä jatkaa edelleen, vaikka näiden käyttö on ollut kiellettyä jo pitkään. Tietyissä tuoteryhmissä, kuten viininlehdissä ja sienissä MRL-ylityksiä oli paljon. Tuontielintarvikkeista teessä ja goji-marjoissa löytyi yleisesti antrakinonia ja nikotiinia, jotka saattavat olla peräisin tuotteiden kuivaus- ja savustusprosesseista. Elintarvikkeiden jäämävalvontaa kohdistetaan riskinarvioinnin perusteella erityistä seurantaa tarvitseviin tuoteryhmiin.
Alkuperäinen raportti:
EFSA (European Food Safety Authority), Medina-Pastor P and Triacchini G, 2020.
The 2018 European Union report on pesticide residues in food. EFSA Journal 2020;18(4):6057, 103 pp.
ISSN: 1831-4732
https://doi.org/10.2903/j.efsa.2020.6057
Teksti: Sari Autio
