Kuluttajat edellyttävät yhä tarkempaa tietoa ja suurempaa läpinäkyvyyttä elintarvikkeiden laatumerkinnöiltä. Erityisesti ruoan luonnonmukaisuus kiinnostaa kuluttajia kasvavassa määrin. Erilaisia mittareita on kehitetty ruoan laadun kuvaamiseksi, mutta yhtenäistä ja kattavaa järjestelmää, jossa otettaisiin huomioon sekä lainsäädännölliset ja tekniset vaatimukset että kuluttajien arvostukset ruoan luonnollisuudesta, ei ole vielä käytössä. Tässä tutkimuksessa kehitetty Food Naturalness Index (FNI) yhdistää kuluttajatutkimuksissa esiin nousevat kuluttajien käsitykset ruoan luonnollisuudesta elintarvikelainsäädännön ja elintarviketeollisuuden prosessiteknisiin vaatimuksiin. Indeksin käyttökelpoisuutta on testattu 85 hengen vapaaehtoisessa kuluttajapaneelissa, joka arvioi 30 tuotteen luonnollisuusastetta.
Indeksin laadinnassa tutkijat ottivat lähtökohdakseen aiemman systemaattisen katsaustutkimuksensa kuluttajien arvostamista ruoan laatuominaisuuksista. Siinä oli käyty läpi yhteensä 72 tutkimusta, jotka kattoivat yhteensä 85000 kuluttajaa 32 maassa neljällä mantereella (Román, Sánchez-Siles & Siegrist 2017*). Katsauksen perusteella kuluttajat kautta maailman pitävät arvossa ruoan luonnollisuutta, joka määrittyy seuraavien tekijöiden perusteella:
1) miten ruoka on kasvatettu (alkuperä, viljelymenetelmät)
2) miten ruoka on tuotettu ja jalostettu
3) millaiset ovat lopullisen tuotteen ominaisuudet.
Elintarvikelainsäädännön ja sääntelyn piirissä ruoan luonnollisuudelle ei ole yhdenmukaista määritelmää maailmanlaajuisesti, mutta EU:n ja USA:n elintarvikelainsäädäntöä käytettiin indeksin säädöspohjana. Elintarviketeollisuuden käyttämää jalostusastetta ja prosessointia koskevaa NOVA-luokitusta käytettiin pohjana teknisten aspektien arviointia varten.
Luonnollisen ruoan määreet
FNI-indeksin rakentaminen aloitettiin viidentoista kuluttajille tärkeän määreen pohjalta: luomu, paikallisuus, luonnolliset ainesosat, minimaalinen prosessointi, perinteiset menetelmät, terveellisyys, ympäristöystävällisyys, maku, tuoreus, ei säilöntäaineita, ei lisäaineita, ei keinotekoisia värejä ja aromiaineita, ei hormoneja ja torjunta-aineita, ei geneettisesti muunneltu, ei keinotekoisia ainesosia. Määreet luokiteltiin sen mukaan, pystytäänkö niiden toteutumista arvioimaan tuoteselosteen tietojen pohjalta selvästi, jonkin verran vai ei lainkaan, jolloin joukosta karsiutuivat terveellisyys, ympäristöystävällisyys, maku ja paikallisuus. Jäljelle jääneet määreet (luomu, ei säilöntäaineita, ei lisäaineita, ei keinotekoisia värejä ja aromiaineita, ei geneettisesti muunneltu, ei keinotekoisia ainesosia, ei kemikaaleja, hormoneja ja torjunta-aineita, luonnolliset ainesosat, minimaalinen prosessointi, perinteiset prosessointimenetelmät ja tuoreus) ryhmiteltiin seuraavaksi neljään kategoriaan sen mukaan, liittyikö ominaisuus viljelymenetelmiin, lisäaineiden määrään, ei-toivottujen yhdisteiden määrään tai prosessointiasteeseen, jotka sijoitettiin edellä mainittuihin kuluttajatutkimuksen, lainsäädännön ja teknologian viitekehyksiin.
Pisteytys
Indeksin pisteytyksessä huomioitiin tiedot tuotteen viljelykäytännöistä (tavanomainen, valvotut torjunta-ainepitoisuudet, luomu sekä luomu + valvotut torjunta-ainepitoisuudet). Lisäaineiden määrät, ei-välttämättömien ainesosien määrät sekä prosessoitujen ainesosien määrät tuotteessa vaikuttivat myös pisteytyksiin. Kunkin kategorian pisteytyksiä varten annettiin myös esimerkkitaulukot, jonka perusteella kuluttaja voi arvioida tuotteen ominaisuuksia. Viljelymenetelmien pisteytykseen liittyvät kriteerit koskivat torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöön sekä haitta-aineiden valvontaan liittyviä kriteerejä. Ne on kuvattu tarkemmin taulukossa.
Taulukko: Viljelymenetelmien pisteytys
Lisäainekategoriaan laskettiin CODEX- ja EU-lainsäädännön mukaiset elintarvikkeiden lisä- ja säilöntäaineet sekä väriaineet, joille on annettu E-koodi. Näitä käytetään elintarviketeollisuudessa moniin eri tarkoituksiin, kuten väriaineina, happamuuden säätelyyn, antioksidantteina, kohotusaineina, keinomakeuttajina jne. Ravitsemuksellisista syistä ruokaan lisättävät yhdisteet kuten vitamiinit jätettiin tässä tarkastelussa ulkopuolelle. Ei-välttämättömien aineiden kategoriaan sisältyivät esimerkiksi sakeutusaineet, kovetetut rasvat, keinotekoiset aromiaineet, lisätty sokeri ja muut makeutusaineet sekä muut sellaiset ainesosat, jotka eivät kuulu tuotteeseen tai sen reseptiin. Prosessoituja ainesosia olivat esimerkiksi puhdistamalla, kuivaamalla, tiivistämällä, hydrolysoimalla ja vastaavalla tavoin muokatut raaka-aineet, kuten tärkkelys, margariini, maitojauhe tai hedelmätiiviste. Tuotteen sisältämien lisäaineiden, ei-välttämättömien ja prosessoitujen ainesosien lukumäärät vaikuttivat näiden kategorioiden pisteytyksiin 1-5 siten, että yli 3 ainesosaa kustakin kategoriasta sai 1 pisteen ja 0 ainesosaa 5 pistettä.
Luomuelintarvikkeiden pisteet korkealla
Ruoan luonnollisuusindeksin (FNI) suurimmat arvot saavat eli luonnollisimmiksi koetaan elintarvikkeet, joiden tuotantotapa noudattaa luomusäädöksiä ja on mahdollisimman valvottua, joiden valmistuksessa käytetään mahdollisimman vähän lisäaineita, jotka sisältävät vain välttämättömät ainesosat ja joiden prosessoinnissa ei käytetä pitkälle jalostettuja ainesosia.
FNI-indeksin käyttökelpoisuutta testattiin kuluttajapaneelin avulla, johon osallistui 85 vapaaehtoista. Kukin pisteytti itsenäisesti 30 elintarviketta niiden tuoteselosteiden perusteella. Osallistujien käsitys tuotteiden luonnonmukaisuudesta korreloi vahvasti tuotteiden FNI-pisteytyksen kanssa.
Indeksin käyttökohteita
Koska FNI ottaa huomioon sekä kuluttajien arvostuksen että lainsäädännölliset ja teknologiset aspektit ja on helppokäyttöinen ja ymmärrettävä, siitä voi tulla käyttökelpoinen työkalu sekä kuluttajille, tuottajille että kaupalle. Kaiken kaikkiaan indeksin käyttö lisäisi tuoteviestinnän läpinäkyvyyttä. Kuluttajat voivat sen avulla arvioida ja arvottaa ruokavalintojaan. Tuottajille ja kaupalle FNI voi olla tuotesuunnittelun ja markkinoinnin apuväline, joka tekee näkyväksi tuotteiden ominaisuuksia. Ruokapolitiikassa FNI voi ravitsemustietoon yhdistettynä edistää kommunikointia ruokajärjestelmän kokonaiskestävyydestä.
(*Román, S., Sánchez-Siles, L.M. & Siegrist, M. 2017. The importance of food naturalness for consumers: Results of a systematic review. Trends in Food Science & Technology 67: 44-57.)
Alkuperäinen artikkeli:
Sánchez-Siles, L.M., Michel, F., Román, S., Bernal, M.J., Philipsen, B., Haro, J.F., Bodenstab, S. & Siegrist, M. 2019. The Food Naturalness Index (FNI): An integrative tool to measure the degree of food naturalness. Trends in Food Science & Technology 91: 681-690.
https://doi.org/10.1016/j.tifs.2019.07.015
Teksti: Sari Autio
