Kaistasekaviljely on yksi sekaviljelyn muoto, jossa kahta satokasvia viljellään erilaisissa kaista- ja riviyhdistelmissä. Kahta lajia voidaan kylvää vuororivein tai esimerkiksi niin että muutaman viljarivin välissä on kaksi tai useampi rivi jotain muuta kasvilajia. Kaistasekaviljelystä kuten muistakin sekaviljelymenetelmistä etsitään apua tuotantopanosten vähentämiseen ja monimuotoisuuden edistämiseen. Luomutuotannossa sekaviljelytekniikoilla tavoitellaan myös viljelyvarmuuden parantamista ja satotasojen nostoa.
Seosviljely on yleisin sekaviljelyn muoto ja siinä eri kasvilajien sato korjataan tyypillisesti samalla kertaa, jolloin yksilajiseksi saaminen edellyttää sadon lajittelua. Seosviljelyyn verrattuna kaistasekaviljelyn etuina pidetään mahdollisuutta korjata sato puhtaana.
Syysmuotoisten kasvien sekaviljelykokeessa tuotettiin uutta tietoa kaistasekaviljelyn hyödyistä ja käytännön viljelytekniikasta luomutuotannossa. Koetoiminta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen luomututkimuspelloilla Jokioisissa vuosina 2022-2024.
Syyskylvöjä kaistoihin vaihtelevalla menestyksellä
Syysvehnän, syysohran ja syyshärkäpavun kaistasekaviljelyä sekä niiden jälkikasvivaikutusta tutkittiin koesarjassa, mikä aloitettiin syksyllä 2022. Syyskasvien viljelyllä haetaan satovarmuutta luomutuotannossa. Kokemukset olivat vaihtelevia.
Kokeissa testattua syyshärkäpavun Augusta -lajiketta ei saatujen kokemusten perusteella voida pitää viljelyvarmana Suomen oloissa. Syyshärkäpavun ja syysohran menestymiseen vaikuttavat syksyllä tehdyn kylvön ajankohta sekä talven olot. Syyshärkäpavun menestymisen mahdollisuudet paranivat, kun kylvöt tehtiin hyvin myöhään, niin ettei siemen ehtinyt itää lainkaan syksyllä. Syysohran menestyminen puolestaan oli parasta silloin, kuin ohrassa oli jo useita lehtiä ja versoutuminen oli alkanut ennen talven tuloa. Syysvehnä pärjäsi koekasveista parhaiten.
Lisää aiheesta Luken tietokortista: Marjo Keskitalo ja Kirsi Raiskio 2024. Syysohran, syysvehnän ja härkäpavun kaistasekaviljely.
Kaistasekaviljely kapeina kaistoina vaatii uudenlaista korjuukalustoa
Syysviljojen kylvö seoksena syyshärkäpavun kanssa paransi hehtaarisatoja, vaikka härkäpapu kuolikin talven aikana pois. Syysohran sadonlisä oli noin 365 kg/ha ja syysvehnän kohdalla 290 kg/ha, kun seokseen kylvettyä satoa verrataan yksin kylvettyjen satoihin. Suurempaan satoon voi olla syynä syyshärkäpavun peltoon jättämä typen määrä, mikä arvioitiin näytteiden oton perusteella olevan 10 – 15 kg N/ha.
Syyshärkäpavun tilalle keväällä kylvetty keväthärkäpapu soveltuu syysviljojen kaistoissa viljeltäväksi silloin, jos puimuriin saadaan asennettua eräänlaiset jalakset, joiden avulla vilja voidaan korjata aikaisemmin ja härkäpapu myöhemmin.
Lisää aiheesta Luken tietokortista: Matts Nysand. 2024. Kaistasekaviljelyn kylvö- ja puintimenetelmät.
Luonnonvarakeskus tutki sekaviljelymenetelmiä Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitetussa Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla (LuoVaMix) -hankkeessa vuosina 2022-2024.
Teksti: Sari Iivonen