Itua ja vastetta- hankkeessa on mukana eri puolilta Suomea 20 tilaa, joista osa on tavanomaisia ja osa luomutuotannossa. Fazer Myllyn ja Atrian sopimustuottajat testaavat kolmivuotisessa hankkeessa pelloillaan IPM-toimenpiteitä (integrated pest management), joissa kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetään vain todennettuun tarpeeseen ja eri kasvinsuojelun toimenpiteitä monipuolisesti yhdistäen.
Vaikka Suomessa kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa on jo nyt Euroopan alhaisimpia, on eri IPM-menetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa meilläkin kirittävää. Alkukokemukset tutkimushankkeessa mukanaolosta ovat olleet tuottajista myönteisiä heidän tuottaessaan uutta tietoa yhdessä tutkijoiden kanssa.
Henri ja Tiina Hillin tilalla Keski-Pohjanmaalla kasvatetaan emolehmiä ja vasikoita sekä eläinten rehua.
– Olemme olleet muissakin projekteissa ja ryhmissä mukana aiemmin kuten karjapuolen ryhmissä ja nurmiryhmissä, mutta ei tällaisissa varsinaisissa tutkimushankkeissa.
– Sitten kun uusitaan nurmi, niin yleensä on uusittu herne, ohra, nurmensiemenet ja apila ja sitten ne on tehty rehuksi. Me emme ole puineet kovinkaan paljon, että siinä on se etu. Mielestäni sillä lailla tulee parhaat nurmet.
– Sitten kun kuivaan hyvään aikaan heinäkuussa, paalaan sen kylvetyn ohran ja herneen, niin nurmi saa vielä tilaa, ja vahvistuu siinä sitten syksyn aikana. Meillä on kolmen niiton taktiikka rehun teossa, parhailta lohkoilta. Kun kolme satoa on korjattu, se aika hyvin kurittaa myös niitä rikkoja, kertoo Henri Hilli.
Hankkeessa mukana olo on pistänyt miettimään asioita.
– Se, mitä hankkeessa viime keväänä tehtiin, niin en ole vielä ajatellut, että tulenko sitä kokeilemaan, pitäisi vähän tutkia. Täytyy sanoa, että en ole niin hirveän hyvin niitä raportteja tutkinut, että miten toimenpide vaikutti. Mutta ilmeisesti vaikutti, näin ymmärsin, että oli niillä vaikutusta ollut, mutta en vielä tiedä, minkä verran. Periaatteessa toimenpiteenä se oli erittäin helppo, ja jos siitä vaikutusta on, niin se on ihan helposti tehtävissä kyllä.
Luomun käytäntöjä pitäisi hänestä levittää tavanomaiseenkin tuotantoon:
– Ehdottomasti. Olen vahvasti sitä mieltä, että perusasiat on säilynyt samana, vaikka käytössä olisi aineita ja kemiallisia lannoitteita. Olisi varmaan kaikkein tehokkain viljelytapa, että käytettäisiin molemmista viljelytyyleistä niitä parhaita puolia. Luomussahan on paljon hyviä puolia, viljely ei ole niin monokulttuurista.
– Maaperän laatuun kiinnitetään luomussa, ja on pakko kiinnittää, paljon enemmän huomiota. Jos maaperä ei ole kunnossa, niin on ihan mahdoton tehtävä saada siitä mitään. Jos maaperä, vesitalous ja kalkitukset on kunnossa, ja koitetaan tehdä asiat joka vaiheessa mahdollisimman tarkasti, niin viljely onnistuu. Varmasti on apua näistä toimenpiteistä myös tavanomaisella puolella. En tiedä säästääkö ne rahaa, ehkä pitkässä juoksussa.
Teksti: Riikka Pajulahti, Luomuinstituutti
Lisätietoa hankkeesta