Tiivistelmä tärkeimmistä JUOTVAI-tutkimushankkeen 2021–2023 tuloksista
Pentti Ruuttunen ja Jarmo Ketola, Luonnonvarakeskus, 2024
Kolmivuotisessa koesarjassa Ruukissa (Siikajoella), Jokioisissa ja Inkoossa tutkittiin erilaisia muokkausstrategioita, joiden avulla voidaan hillitä juolavehnää kevätviljoilla. Glyfosaattikäsittelyä suorakylvön tai kynnön yhteydessä verrattiin kemikaalittomiin vaihtoehtoihin: kevytmuokkaus keväällä ja syksyllä, sänkimuokkaus ja kyntö, kyntö, KvickFinn juolannostin käsittely keväällä ja syksyllä sekä KvickFinn-käsittely yhdistettynä kesantoon ja suorakylvöön.
Luomutuotantoon soveltuvat juolavehnän hallinnan keinot
Alkukesällä 2021 KvickFinn-juolannostimella toteutettu puolikesanto, jota täydennettiin keskikesällä kylvetyllä viherlannoitusseoksella ja jätettiin kasvipeitteeksi yli talven, vähensi tehokkaasti juolavehnää noin vuoden ajan (Kuva 1; KF-kesanto + suorak.). Käsittelyn teho oli vielä vuonna 2022 hyvä, ja se tuotti hyvän kaurasadon (Kuva 2). Kesällä 2023 juolavehnä runsastui kuitenkin uudelleen. Pelkkä kyntö oli heikkotehoinen kaikilla koepaikoilla. Sänkimuokkaus hanhenjalkakultivaattorilla + kyntö sekä KvickFinn-muokkaus keväällä ja syksyllä tehosivat melko hyvin juolavehnään Jokioisten ja Inkoon savimailla (Kuva 1). Ruukin erittäin runsasmultaisella hietamaalla, jolla myös juolavehnäpaine oli suurin, juolavehnä toipui nopeasti muokkauksista. Juolavehnään parhaiten tehonneista käsittelyistä saatiin yleensä myös suurimmat viljasadot, tosin erityisesti Jokioisten hietasavella syyskyntö varmisti kevätkylvön ja siten sadon onnistumista (Kuva 2).
Kuva 1. Juolavehnän peittävyys-% kolmen kokeen keskiarvoina vuosittain juuri ennen viljan puintia. Samalla kirjaimella merkityt saman vuoden keskiarvot eivät eroa tilastollisesti toisistaan. Viivat kuvaavat keskihajontaa.
Kuva 2. Viljasadot kg/ha kolmen kokeen keskiarvoina vuosittain. Samalla kirjaimella merkityt saman vuoden keskiarvot eivät eroa tilastollisesti toisistaan.
Suorakylvökokeet kevätvehnällä vuonna 2022 Jokioisissa ja Inkoossa ja kolmevuotiset kevytmuokatut viljelykiertokokeet Ypäjällä osoittivat, että suorakylvetyssä tai kevytmuokatussa maassa keväällä nopeasti kasvava juolavehnä saa nopeasti yliotteen viljelykasvista, ellei glyfosaattia ole käytettävissä. Siten luomutuotannossa suorakylvöä tai kevytmuokkausta ei juolavehnän vaivaamilla pelloilla voi suositella.
Rehunurmen lopetuskokeissa Ruukissa ja Jokioisissa 2022–2023 kyntö tehosti KvickFinn-puolikesannon tehoa juolavehnään niin, että päästiin glyfosaatin ja kynnön yhdistelmän veroiseen tulokseen sekä juolavehnän torjunnan (Kuva 3) että jälkikasvi kauran (Kuva 4) sadon suhteen. Lopetettavalla nurmella KvickFinn-muokkaukset aloitettiin tosin jo kesän ensimmäisen niiton jälkeen, kun glyfosaatin avulla nurmesta saatiin toinenkin sato ennen ruiskutusta. Rehunurmen lopetuskokeessa koejäsenet olivat 1= syyskyntö, 2= glyfosaatti ja syyskyntö, 3=kvick finn 3-4 kertaa sekä syyskyntö. Näille koejäsenille kylvettiin keväällä äestyksen jälkeen kaura. Koejäsen 4=kvick finn 3-4 kertaa ja kerääjäkasvin kylvö elokuussa sekä kauran suorakylvö. Koejäsen 5=kvick finn 3-4 kertaa sekä rukiin kylvö elokuussa.
Kuva 3. Nurmen lopetus, Ruukki. Juolavehnän biomassa g/m2 12.9.2023. Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa tilastollisesti toisistaan. Viivat kuvaavat keskihajontaa.
Kuva 4. Nurmen lopetus, Ruukki. Viljasadot kg/ha, ruis 28.8.2023, kaura 5.9.2023. Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa tilastollisesti toisistaan. Viivat kuvaavat keskihajontaa.
Juolavehnän hallintastrategioiden taloudellinen kannattavuus
NSL:n tekemissä kannattavuuslaskelmissa vertailtiin kevätviljojen muokkausstrategioita Ruukin, Jokioisten ja Inkoon kokeiden tulosten, eri menetelmien arvioitujen työ- ja konekustannusten sekä sadon ja viljelytukien tuottojen perusteella (Taulukko 1). Suorakylvöön nojaavat strategiat joko glyfosaatilla tai ensimmäisen vuoden KvickFinn-puolikesannolla avustettuna olivat taloudellisesti kannattavimpia pienien kone- ja työkustannusten vuoksi. Strategiat, jotka sisälsivät paljon koneita ja muokkauskertoja, olivat taloudelliselta tulokseltaan heikkoja. Heikot taloudelliset tulokset selittyvät osin sillä, että kokeet toteutettiin pahasti juolavehnän valtaamilla lohkoilla, joilla juolavehnä verotti viljasatoja. Luomutuotannon kannalta myönteistä oli, että ensimmäisen vuoden KvickFinn-kesannolla aloitettu strategia oli kolmen vuoden yhteistuloksena kannattavuudeltaan parempi kuin esimerkiksi syysglyfosaattiin ja kyntöön perustuva strategia.
Taulukko 1. Katetuotto C koejäsenittäin ja vuosittain kevätviljojen muokkausstrategiakokeiden eri koepaikolla.
Johtopäätöksiä juolavehnän hallinnan kemikaalittomista menetelmistä
Kun glyfosaattia tai muita herbisidejä ei ole käytettävissä, juolavehnän kurissa pitämiseen on käytettävä erilaisia muokkausmenetelmiä. Siten luomutuotannossa ei voi suositella suorakylvöä tai kevytmuokkausta juolavehnän vaivaamilla pelloilla. Jos juolavehnää on paljon peltolohkolla, mekaaninen puolikesannointi on suositeltavin tapa saada lohko viljelykelpoiseksi. Puolikesannointi on yleensä tehokkain alkukesällä toteutettuna, ja juolavehnännostin on juolavehnään parhaiten tehoava laite. Kun puolikesantoa täydennetään keskikesällä kylvettävällä viherlannoituskasviseoksella, saadaan myös lannoitusvaikutus jälkikasville ja monimuotoisuustuen ansiosta hyvä taloudellinen tulos. Juolavehnäisen nurmen lopetuksessa loppukesän puolikesanto syyskynnöllä täydennettynä osoittautui tehokkaaksi.
Jos juolavehnän määrä on kohtuullinen, sen lisääntyminen voidaan saada estettyä kevytmuokkauksin esimerkiksi hanhenjalkakultivaattorilla keväisin ja syksyisin. Juolavehnä voidaan saada pysymään kurissa myös sänkimuokkauksen ja kynnön yhdistelmällä, mutta savimailla kyntöön kuluu runsaasti aikaa ja polttoainetta, minkä vuoksi menetelmä soveltuu parhaiten kevyille maille. Koneiden yhteiskäyttö tai urakoitsijoiden hyödyntäminen mahdollistavat tarpeen mukaisten koneiden käytön taloudellisesti kannattavasti.
JUOTVAI -hanke
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) toteuttivat Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät (JUOTVAI) -tutkimushankkeen vuosina 2021–2023. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen Suomessa erityisen tärkeään kohteeseen, joissa kemialliselle kasvinsuojelulle tarvitaan korvaavia keinoja. Tutkimusta aloitettaessa EU:ssa odotettiin päätöstä glyfosaatin käyttöluvan jatkosta. Suomessa glyfosaattia on pidetty lähes korvaamattomana erityisesti juolavehnän torjunnassa, ja siten oli tarpeen selvittää juolavehnän vaihtoehtoisia hallintakeinoja. JUOTVAI-hankkeen toiseksi tutkimusaiheeksi valittiin rypsin ja rapsin tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintakeinot, joita tarvitaan kipeästi varmistamaan kotimaisen öljykasvintuotannon jatkuvuutta mm. kirpoilta suojaavien peittausaineiden poistuttua markkinoilta ja rapsikuoriaisen insektisidiresistenssin yleistyessä.
Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten hallinnan tulee olla myös tulevaisuudessa viljelijälle taloudellisesti kannattavaa. Siksi tutkimuksessa tarkasteltiin koetulosten ja työ- ja konekustannusarvioiden perusteella myös vaihtoehtoisten menetelmien kannattavuutta.
Hankkeen toteutus ja tulokset on raportoitu kahdessa Luken raporttisarjan julkaisussa Juolavehnän hallinta kasvinviljelyssä ilman glyfosaattia: JUOTVAI-hankkeen loppuraportti, osa 1ja Öljykasvien tuhoeläinten kemikaaliton hallinta: JUOTVAI-hankkeen loppuraportti, osa 2. Hanketta ovat rahoittaneet Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Nylands Svenska Landbrukssällskap ja Lyckegård Finland.
Lue lisää
Ruuttunen, P., Isotupa, J., Lötjönen, T., Träskman, S. & Niemi, M. 2024. Juolavehnän hallinta kasvinviljelyssä ilman glyfosaattia: JUOTVAI-hankkeen loppuraportti, osa 1. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 52/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 77. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-932-1
Ketola, J., Ruuttunen, P., Träskman, S., Johansson, A. & Hurme, T. 2024. Öljykasvien tuhoeläinten kemikaaliton hallinta: JUOTVAI-hankkeen loppuraportti, osa 2. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 60/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 43. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-940-6
Lehti, J. 2022. Juolavehnän hallinta eri muokkausmenetelmillä kevätviljan viljelyssä. Maisterin-tutkielma, Helsingin yliopisto. 41 s. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205101848.
Saari, A. 2023. KvickFinn juolannostin juolavehnän torjunnassa. AMK-opinnäytetyö, Seinäjoen Ammatti-korkeakoulu. 33 s. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228464.
Salonen, J., Lötjönen, T. & Ruuttunen, P. 2022. Juolavehnä hallintaan mekaanisin menetelmin. Luke Tietokortti. Luonnonvarakeskus. 5 s. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301092077.