Kirppojen torjuntamenetelmiä rypsin ja rapsin viljelyssä

Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa hyväksytyssä Liisa Vigeliuksen kandidaatintutkielmassa selvitettiin kirppojen torjuntaa öljykasveilta ilman kemiallista torjuntaa.

Kirpat ovat rypsin ja rapsin taimivaiheen tuholaisia, joiden torjunta voi olla haastavaa. Niiden esiintymistä on vaikea ennustaa, ja se voi vaihdella suuresti ajallisesti ja paikallisesti. Kirppavaurioita voidaan kuitenkin vähentää ilman kemiallisia torjunta-aineita erityisesti viljelyksellisillä menetelmillä. Biologiset menetelmät vaativat vielä lisätutkimuksia, mutta niissä on mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen.

Tutkimuksen suoritus

Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, kuinka kirppoja voitaisiin Suomessa torjua ilman kemiallisia torjunta-aineita rypsin ja rapsin viljelyssä. Tutkimus tehtiin kandidaatintutkielmana lukuvuoden 2017-18 aikana.

Viljelyksellisiä menetelmiä kirppojen torjuntaan

Kirppavaurioita voidaan vähentää suurikokoisen kylvösiemenen ja suuremman kylvösiemenmäärän käytöllä, rivivälin optimoinnilla, kylvön ajoituksella ja suorakylvömenetelmällä. Tutkimuksissa suurikokoisesta kylvösiemenestä kehittyneet taimet olivat vahvempia ja kestivät kirppoja paremmin kuin pienistä siemenistä kehittyneet. Suurempaa kylvösiemenmäärää käytettäessä kasvikohtaiset kirppavauriot olivat pienempiä, ja menetelmällä saavutettiin sama torjuntateho kuin pienemmällä määrällä peitattua kylvösiementä. Kylvön ajoituksessa oleellisinta oli välttää kirppojen esiintymishuippu. Suurempi kylvösiemenmäärä ja myöhästetty kylvö ovatkin jo käytössä Suomessa luomurypsin viljelyssä.

Biologisten menetelmien mahdollisuuksia

Biologinen torjunta peltoekosysteemissä perustuu siihen, että tuhohyönteisten pedot ja loiset pitävät tuholaismäärät kurissa. Petojen ja loisten elinolosuhteita voi parantaa lisäämällä ympäristön ja kasvilajien monimuotoisuutta esimerkiksi suojakaistoilla tai houkutuskasveilla. Houkutuskasveja voi käyttää myös suoraan ohjaamaan tuholaiset pois viljelykasveilta. Kirppojen kohdalla tähän voisi soveltua neljästä eri ristikukkaislajista koostettu houkutuskasvusto.

Kirppoja loisivat entomopatogeeniset sukkulamadot voivat tappaa kirppoja varsin tehokkaasti. Entomopatogeeniset sukkulamadot ovat kirppojen sisäloisia, ja niistä voisi olla mahdollista kehittää biologinen torjuntavalmiste tulevaisuudessa. Biologiset menetelmät vaativat vielä lisätutkimuksia, mutta voivat olla mahdollisia torjuntakeinoja tulevaisuudessa.

Johtopäätökset

Kirppojen torjuntaan voisi olla mahdollista löytää toimiva, kestävä ratkaisu yhdistelemällä erilaisia viljelyksellisiä ja tulevaisuudessa myös biologisia menetelmiä.

/wp-content/uploads/sites/2/2018/05/kandi_liisavigelius.pdf

 

Teksti: Liisa Vigelius