Valtakunnalliset Luomupäivät Seinäjoella käsittelevät torstaina ja perjantaina ajan suuria kysymyksiä ilmastonmuutosta ja lajikatoa sekä luomun ratkaisuja näihin haasteisiin. Tapahtuman teeman mukaisesti perehdytään myös siihen, miten lakeuksilla luomua kuten maitoa, lihaa ja mansikoita ja tuotetaan.
– Luomutuotannon mahdollisuudet torjua lajikatoa saivat huomiota EU:n juuri hyväksytyn biodiversiteettistrategian myötä. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta luomun etuja ovat muun muassa pienempi riippuvuus fossiilienergiasta ja lannoitteista. Luomu on osa ratkaisua edistettäessä vihreää siirtymää, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri painottaa.
Luomututkimus hyödyttää tavanomaista viljelyä
– Tutkimustieto osoittaa luomutuotannon hyödyttävän maatalousluonnon monimuotoisuutta enemmän kuin tavanomainen tuotanto, toteaa EU:n biodiversiteettistrategian vaikutuksia Suomen osalta arvioimassa ollut Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.
Luomupeltopinta-alan laajentaminen tukisi monimuotoisuutta kaikkialla, missä luomuala kasvaa, mutta vaikuttavuudessa olisi alueellisia eroja. Luomuviljelyn laajeneminen nykyisillä intensiivisillä viljanviljelyalueilla olisi monimuotoisuusvaikutusten osalta todennäköisesti vaikuttavampaa kuin laajentaminen nykyisillä nurmivaltaisilla maidontuotantoalueilla.
– Luomututkimuksen tulokset hyödyttävät myös tavanomaista viljelyä. Viimeaikaisten tutkimustemme perusteella näyttäisi siltä, että luomuviljelyn myönteiset vaikutukset maatalousluonnon hyönteisten monimuotoisuuteen selittyvät kukkivien mesikasvien runsaammalla esiintymisellä. Tämä on hyvä uutinen sikäli, että näiden hyönteisille tärkeiden kasvien lisääminen olisi yhtä lailla mahdollista myös tavanomaisilla tiloilla, Luomupäivillä luonnon monimuotoisuudesta puhunut agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta sanoo.
Etelä-Pohjanmaalla vahvaa luomumaidon- ja lihan tuotantoa
– Nykyisen maatalouden näkymistä luomun näkymät ovat parhaimmat. Luomu vastaa kuluttajien kasvavaan tarpeeseen eettisestä ja puhtaasta ruuasta, ja sen vientinäkymät ovat hyvät. Monet luomussa pitkään käytetyt menetelmät, kuten kerääjäkasvit sekä seosviljely, ovat pikkuhiljaa tulleet osaksi myös tavanomaista tuotantoa, kertoo toimialapäällikkö Erkki Vihonen Etelä-Pohjanmaan ProAgriasta.
– Etelä-Pohjanmaan luomu perustuu vahvasti luomumaidon ja luomulihan tuotantoon sekä luomukauran ja luomuseosviljan viljelyyn. Täällä kokeillaan uusia viljelykasveja, ja esimerkiksi kiinnostus luomurypsin viljelyä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaalla.
– Luomutuotantoa voi tällä hetkellä opiskella Seinäjoen lisäksi Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa, ja niiden opetussisällöt kattavat luomutuottajan koulutusvaatimuksen. Hämeessä myös opetusmaatila on luomussa, ja siellä käynnistyi tänä syksynä englanninkielinen Smart organic farming -koulutusohjelma. Opetusta tukee myös hanketoiminta, josta yhtenä esimerkkinä on paikallinen hiiliviljelyn toimenpiteitä pilotoiva Ilmastosoturit-hanke, yliopettaja Arja Nykänen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Luomuviljelijät Tommi Hasu Kymenlaaksosta ja Pekka Paavola Kauhavalta näkevät luomutuotannon tulevaisuuden positiivisena. Epävarmuutta luovat kuitenkin tempoilevat politiikkamuutokset, ja etenkin CAP-valmistelusta kaivattaisiin enemmän tietoa tuottajille.
– Luomuviljely kuten muukin viljely on pitkäjänteistä työtä, missä tarvitaan yhteistä tekemistä kaikkien toimijoiden kesken. Yhteiskunnalliset murrokset olisi hyvä ennakoida ajoissa, jyrkkiä liikkeitä ei kukaan toivo.
Luomun kysynnälle myönteisenä signaalina Tommi Hasu mainitsee kotikaupunkinsa Kouvolan tuoreen päätöksen siirtyä kouluissa luomumaitoon.
– Kun iso toimija kuten koulumaitoa 195 000 litraa vuodessa käyttävä Kouvola tekee tällaisia päätöksiä, luo se tulevaisuususkoa luomutuottajille.
Pekka Paavola on iloinen tuoreen kyselytutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan luomuviljelijät ovat erityisen valmiita ilmastotoimiin.
-Tällä viikolla, kun YK:n johdolla neuvotellaan ilmastosopimuksesta, tällainen viesti on tärkeä välittää sekä päättäjille että suurelle yleisölle.
Luomutuotannolle kunnianhimoinen tavoite EU:ssa
Euroopan komissio on asettanut 25 prosentin luomuviljelytavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa luomussa on 14 prosenttia peltopinta-alasta, eurooppalainen keskiarvo on noin kahdeksan prosenttia. Puolet Euroopan luomupelloista sijaitsee neljässä maassa: Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.
Luomuruoan ja -viljelyn kattojärjestö IFOAM Organics Europea edustava ja Luomupäivien kansainvälisen puheenvuoron käyttänyt Eduardo Cuoco korostaa, kuinka tärkeää jokaiselle maalle on kehittää oma kansallinen luomustrategia. Suomen kansallinen luomuohjelma vuoteen 2030 julkaistiin tänä vuonna.
Syyskuussa EU:n hyväksymässä Pellolta pöytään -strategiassa ruokaketjun kestävyyttä kehitetään lannoitteiden, torjunta-aineiden ja antibioottien käyttöä vähentämällä ja luomutuotantoa kasvattamalla. Eduardo Cuoco kehottaa Suomea osallistumaan aktiivisesti EU:n kestävän kasvun ohjelman Green dealin muotoiluun ja varaamaan riittävästi budjettivaroja 25 % luomutavoitteen toteuttamiselle.
Luomupäivät järjestetään vuosittain
Luomuliitto ja Luomuinstituutti järjestävät Luomupäivät vuosittain. Seinäjoella yhteistyökumppaneita ovat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Ilmastosoturit -hanke, Luomumaidontuotannon kehittäminen -hanke, Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon -hanke sekä Ekoviljelijät ry.
Kuva Pirjo Tuominen/ Heijastus.
Lisätietoja:
Luomupäivien järjestäjät
toiminnanjohtaja Susann Rännäri, Luomuliitto p. 040 1446 160, susann.rannari@luomuliitto.fi
johtaja Sari Iivonen, Luomuinstituutti p. 029 532 2882, sari.iivonen@luke.fi
Luomututkimus
agroekologian apulaisprofessoriJohan Ekroos,Helsingin yliopisto p. 050 471 5561, johan.ekroos@helsinki.fi
Luomuneuvonta
toimialapäällikkö Erkki Vihonen, ProAgria p. 040 678 7689, erkki.vihonen@proagria.fi
Luomuopetus
yliopettaja Arja Nykänen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu p. 040 8300 371, arja.nykanen@seamk.fi
Luomuviljelijät
Tommi Hasu p. 050 400 9715, tommi.hasu@gmail.com
Pekka Paavola p. 0400 568 815, paavolamail@gmail.com
Luomuninstituutin viestintävastaava
erityisasiantuntija Sirpa Mäkinen, p. 0295 322 358 sirpa.h.makinen@luke.fi
