Maatalouspolitiikan pro gradu-tutkimus: Luomun kehityssuunnat ja mahdollisuudet Suomessa
Hallitusohjelmassa kesäkuussa 2011 Suomen maatalouspolitiikan tavoitteeksi asetettiin luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Suomen hallituksen Lisää Luomua – kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luonnonmukaisen tuotannon osuutta 20 % viljellystä peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Luomuviljelijä Jari Yli-Heikkilä selvitti maatalouspolitiikan pro gradu – työssään luomun kehityssuuntia ja mahdollisuuksia Suomessa.
Tutkimusjärjestelyt
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää suomalaisen luomun lähitulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä alan tulevia mahdollisuuksia Suomessa viljelyn, kaupan, jalostuksen, neuvonnan ja hallinnon näkökulmista. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston markkinayksikön kanssa. Elintarvikealan toimijoilla on tarve saada kaikki mahdollinen tieto siitä, kuinka eri sidosryhmät näkevät luomun kehityksen suunnat.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastateltaviksi asiantuntijaryhmiksi muodostuivat: viljelijät, neuvonta/kehittäminen/tutkimus, hallinto/politiikka sekä jalostus ja kauppa. Haastatteluja tehtiin 12. Tutkimustuloksista tehtiin myös SWOT-nelikenttäanalyysi. Tutkimuksessa selvitettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Miten luomuala tulee kehittymään tulevaisuudessa?
- Millä keinoilla maatalouspolitiikka saadaan siihen suuntaan, että luomutuotteita saadaan lisää markkinoille?
Tutkimustulokset tiivistetysti
- luomu on kasvava ja pysyvä tulevaisuuden suunta
- suoramyynti sekä vienti ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita
- luomun myyntimäärät tulevat lisääntymään
- luomun kehittämisohjelma on välttämätön luomun edistämiseksi
- luomutuen tulee olla näkyvää ja viljelijälle kannattavaa
- luomulla tulee olla vähintään kohtuullinen hintataso
- tuottajat tulee sitouttaa luomun tuottamiseen
- julkisia keittiöitä pitää tukea luomun käytön lisääntymiseksi
- tuontiluomun käyttö lisää myös kotimaisen luomun kulutusta
- valvonta on tiukkaa, mutta koetaan tärkeäksi luomun aitouden varmistamiseksi
- valvontaa tulee yksinkertaistaa ja kehittää neuvonnallisempaan suuntaan
- viljelijöitä tulee kannustaa ja aktivoida yhteistyöhön järjestötyön avulla
Johtopäätökset
EU:n maatalouspolitiikan tärkeänä suuntana tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hidastamiseen liittyvät toimenpiteet maatiloilla. Hiilensidonnan, vesiensuojelun ja kierrätysravinteiden merkitykset tulevat lisääntymään. Luomun kuluttaja näkee luomun positiiviset kokonaisvaikutukset ja haluaa olla mukana vaikuttamassa elinympäristömme hyvinvointiin. Hallituksen luomuohjelma aktivoi koko luomun sidosryhmäketjua yhteistyöhön luomun edistämiseksi.
SWOT-analyysi
| Vahvuudet
-vahva, positiivinen suuntaus, kotimaisuus, yhteiskuntavastuullisuus -kuluttajakunta laajenee ja lisääntyy, kuluttajien tietoisuus lisääntyy -ekologisuus, hyvä laatu, ympäristöystävällisyys -eettiset näkökannat -terveyteen panostaminen, puhtaus, hyvä luonnollinen maku -tuotettu ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, vähemmän jäämiä ja lisä- aineita – erilaisten tuotteiden lisääntyminen -eläinten hyvinvointi -viljelijäkunnan lisääntyminen, viljelijälle uusia haasteita, työlle uusi merkitys, mahdollistaa hiilinieluajattelun, oppeja voi hyödyntää myös tavanomaisessa viljelyssä, kannattavuus -kauppiaat sitoutuneita ja halukkaita myyntiin -hallituksen luomuohjelma luo pohjan kehitykselle, suuri merkitys edistämisessä ja antaa suuntaa tulevaisuuteen -luomutuki lisää siirtymistä luomuun ja ratkaiseva merkitys tilan toiminnassa -valvonta tärkeää, aktiivista ja tehokasta, positiivista, lisää laatua ja luotettavuutta
|
| Heikkoudet
-liian tiukat laatuvaatimukset -liian kallista kuluttajille, julkisille hankkijoille, kunnille -tuotteiden pakkauskokojen ja jalostusasteiden kehitys alkuvaiheessa, riittävän suurien ruokaerien toimittaminen julkisille hankkijoille -kauppa ei edistä luomutuotantoa, ei tue viljelijää viljelytoiminnassa, kaupankäynnissä ei ole neuvotteluvaraa -neuvontajärjestö vanhanaikainen ja hitaasti kehittyvä, läsnäolon puute viljelijöiden toiminnassa, luomun tietämys läpi organisaation ei toteudu -liian alhaiset tuottajahinnat, tuottajahintojen lasku tuotannon lisääntyessä, hintakehitys epävarmaa, hintakompensaatio markkinoilta vaikeaa, tuotantokustannusten nousu -kotimainen tuotanto liian pientä, liian pienet markkinat -voimakas tukiriippuvuus tilojen kehittämisessä -näennäisviljely, sitoutumattomuus tuotteiden tuottamiseen -liian tiukka valvontajärjestelmä, sanktiot, valvontaa tehdään pitkin vuotta, valvonta lisää kustannuksia, on ylihinnoiteltua, lisää henkistä kuormitusta, ei ole tasapuolista, estää luomutuotantoon siirtymistä, luomuasetusta tulkitaan eri tavoin -kauppojen toiminnan valvonta -lainsäädäntöä vaikea ymmärtää, paljon tulkinnanvaraa, säädökset tulevat EU:sta, Suomessa viljelytoiminta täysin erilaista, Euroopan erilaisten tuotanto-olosuhteiden aiheuttamat tulkinnat, byrokratia kehitystä hidastava este
|
| Mahdollisuudet
-tuotanto nähdään positiivisena, kotimaista ruokaa tarvitaan -ruokakatastrofien vaikutuksesta kysyntä on maailmalla kasvanut -lisääntyvä käyttö, puhtaan ruoan kysyntä sekä kuluttajilla että julkisissa keittiöissä -maidottomien luomutuotteiden kotimaan tuotannon kehittäminen -kotimaisen ja ulkomaisen luomun hintaeron kaventuminen -tiettyihin tuotteisiin keskittyminen -tuontiluomu -ruoan arvonlisäverotuksen keventäminen -yhteistyö: markkinayhteistyö, tiedottaminen, koneyhteistyö, yhteiset viljankuivurit, kotieläinsuojien vuokrakäyttö, yhteiset kylmäsäilytystilat, luomuketjun toimijoiden tapaamiset, verkostoituminen -tutkimuksen kehittäminen -uudet haasteet, innovatiiviset viljelytavat ja niiden kehittäminen -paremmin kohdennetut ja määritellyt edistämistavoitteet, satsattujen resurssien tehokkaampi käyttö -uusien tuottajien aktivointi, tietoisuus kuluttajista ja julkisista käyttäjistä sekä varmuus rahojen riittävyydestä -taloudellinen mahdollisuus, johon kuuluvat luomutuki, kustannussäästöt ja kalliimpi tuote -vaatimusten lisääntyminen tuotantotilojen osalta kasvattaa luottamusta -eri sektoreiden lähentyminen mahdollistaa luomun lisääntymisen -positiiviset ympäristövaikutukset -jalostuksen kehittäminen, hyvät vientituotteet -jalostuksen ja tukkuportaan toimivuus -paikallisten tuotteiden parempi hyödyntäminen
|
| Uhat
-kotimaisen luomutarjonnan puute/tuontiluomu -luomubrändin vahingoittaminen -luomun ja tavanomaisen tuotteen liian suuri hintaero -EU:n maataloustukien/kansallisten tukien/ luomutuen lasku -huoltovarmuuden säilyminen -kotimaisen maatalouden epävarma tulevaisuus, huono kannattavuus, jatkajien puute -tilojen perusparannukset jäävät tekemättä -luomun tuottajahintojen lasku -näennäisviljely, korjuuvelvoitteen puute -liian suuret kotieläinyksiköt -liiallinen byrokratia -valvonta lisää kustannuksia, henkistä kuormittavuutta, nostaa tuotteiden hintaa, on ylihinnoiteltua, sanktioiden kuormittava vaikutus -kasvavat rakentamiskustannukset, kotieläintuotannon rakennemääräykset, erilaisten tuotanto-olosuhteiden aiheuttamat tulkinnat -liian tiukat valvontavaatimukset -vaatimus koko tilan siirtämisestä luomuun, luomukasvihuonetuotannon rajoitetut kasvualustavaatimukset -jalostuksen ja tukkuportaan toimimattomuus julkisten hankintojen näkökulmasta -tuontiluomu
|
Teksti: Jari Yli-Heikkilä