Kotimaiseen luomutuotantoon ja luomututkimukseen panostaminen takaa kestävästi tuotetun ruuan.
Luomutuotanto on tärkeä osa suomalaista turvallista, kriisinkestävää ruokajärjestelmää. Se vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ulkomaisista lannoitteista, kasvinsuojeluaineista ja rehuista. Samalla luomu tukee maaperän kasvukuntoa, maatalousympäristön monimuotoisuutta, eläinten hyvinvointia ja maaseudun elinvoimaa.
Luomutuotanto perustuu Suomessa EU:n yhteiseen luomuasetukseen. Sertifioitu ja valvottu tuotanto mahdollistaa luomutuotteiden markkinoinnin ja myynnin kuluttajille.
Politiikkasuositukset
1. Panostetaan luomutuotannon pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen resursoimalla seuraavan kansallisen luomuohjelman (2031-2040) valmistelua ja poikkihallinnollista toimeenpanoa.
2. Turvataan Luomuinstituutin ja luomututkimuksen rahoitus, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja tieteeseen perustuvan luomuosaamisen kehittämisen ja kansainvälisen verkostoitumisen.
Tulevaisuudessa tutkimusta tulisi suunnata erityisesti kotimaisen luomumarkkinan kasvua ja monipuolistumista sekä luomuvientiämme tukeviin toimiin.
Mihin kotimaista luomututkimusta tarvitaan?
Luomun kasvulle on asetettu kunnianhimoiset kotimaiset ja EU-tason tavoitteet. Kotimaista luomututkimusta tarvitaan, jotta luomutuotantoa voidaan kehittää osana Suomen huoltovarmuutta ja kriisinkestävää ruokajärjestelmää.
Tutkimusta tarvitaan erityisesti:
- luomutuotannon kehittämiseen osana huoltovarmuutta,
- ekologisen osaamisen soveltamiseen pohjoisissa olosuhteissa,
- luomuelintarvikejalostuksen ja tuotekehityksen edistämiseen
- sekä kuluttajien ja vientimarkkinoiden tarpeisiin vastaamiseen.
Suomen ruuantuotannon huoltovarmuus ja kriisinkestävyys
Luomutilat ovat vähemmän riippuvaisia fossiilisista energialähteistä ja ulkomailta tuoduista lannoitteista, kasvinsuojeluaineista ja rehuista.
Luomutiloja voidaan pitää kiertotalouden edelläkävijöinä. Luomuviljelyssä lannoitus perustuu palkokasvien viljelyyn ja ravinteiden kierrätykseen, mikä tekee tuotannosta omavaraisempaa.
Luomutuotannon ydinajatuksena on huolenpito maasta. Monipuolinen viljelykierto ja maan kasvukunnon hoito lisäävät maaperän hiilensidontaa ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen. Uudistavat viljelymenetelmät turvaavat ruuantuotannon tulevaisuutta ja vahvistavat kriisinkestävyyttämme.

Luomu tuo kuluttajille puhdasta ja luotettavasti tuotettua ruokaa
Luomusertifikaatti takaa puhtaan ruuan. Kuluttaja voi luottaa siihen, että luomutuote on tuotettu siten kuin luvataan: ilman keinotekoisia lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja aromeja.
Luomusertifikaatti on maailmalla tunnettu, mikä mahdollistaa kansainväliset vientimarkkinat myös suomalaisille luomutuotteille. Luomutuotannon lisääminen siis tukee viennin ja talouden kasvua.

Luomutuotanto tukee koko maaseudun elinvoimaa
Luomutilat ovat olleet Suomessa keskimäärin tavanomaisia tiloja kannattavampia, osin koska tilat ovat tuotantopanosten suhteen omavaraisempia. Maataloustuotannon kannattavuus on edellytys tilojen ja ruoantuotannon pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä maaseudun elinvoimalle.
Ruoantuotanto ja sen menetelmät vaikuttavat suoraan maaseudun ihmisten ja vapaa-ajan asukkaiden elinpiiriin. Luomutuotannossa huomioidaan ympäristön, tuotantoeläinten ja ihmisten terveyden yhteys toisiinsa.

Luomu tukee ympäristön ja eläinten hyvinvointia
Luomutuotannolla on tutkitusti monia ympäristöhyötyjä. Se tukee maatalousympäristön monimuotoisuutta ja vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kemikaalikuormitusta.
Luomutuotanto tarjoaa tuotantoeläinten hyvinvoinnille paremmat edellytykset. Luomussa huolehditaan siitä, että eläimillä on mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen, liikkumiseen ja ulkoiluun.

Luomuinstituutti päätöksenteon tukena
Luomuinstituutti on Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston asiantuntijaverkosto, joka edistää tutkitun tiedon hyödyntämistä koko ruokajärjestelmän kehittämisessä.
Luomuinstituutti kokoaa luomun osaajat ja tekijät yhteen ja vahvistaa luomuun liittyvää asiantuntemusta Suomessa ja kansainvälisesti.
Lisätietoa: Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen, p. +358 295 322 882, sari.iivonen(at)luke.fi
Politiikkasuositusten tieteellinen tausta ja lähteet
- Domeignoz-Horta, L.A., Cappelli, S.L., Shrestha, R. et al.2024. Plant diversity drives positive microbial associations in the rhizosphere enhancing carbon use efficiency in agricultural soils. Nature Communications 15: 8065.
- Gattinger,A., Muller, A., Haeni, M., Skinner, C., Fliessbach, A., Buchmann, N., Mäder, P., Stolze, M., Smith, P., Scialabba, N.E. & Niggli, U. 2012. Enhanced topsoil carbon stocks under organic farming, PNAS 109(44): 18226‒18231.
- Grönroos, J., Seppälä, J., Voutilainen, P., Seuri, P. & Koikkalainen, K. 2006. Energy use in conventional and organic milk and rye bread production in Finland. Agriculture, Ecosystems & Environment 117: 109‒118.
- Hagner, M., Rämö, S., Soinne, H., Nuutinen, V., Muilu-Mäkelä, R., Heikkinen, J., Heikkinen, J., Hyvönen, J., Ohralahti, K., Silva, V., Osman, R., Geissen, V., Ritsema, C.J. & Keskinen, R. 2024. Pesticide residues in boreal arable soils: Countrywide study of occurrence and risks. Environ-mental Pollution 357, 124430.
- Hashemi, et al. 2024. Hashemi, F., Mogensen, L., van der Werf, H.M.G. et al. 2024. Organic food has lower environmental impacts per area unit and similar climate impacts per mass unit compared to conventional. Commun Earth Environ 5, 250 (2024).
- Hokka, M. Luomumyytti: Luomussa ei käytetä torjunta-aineita. Viitattu 14.4.2026
- Iivonen, S., Ekroos, J., Hagner, M., Hyvönen, T., Järvinen, A. & Palojärvi, A. 2023. Luomutuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen pohjoisessa maatalousympäristössä : Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2023.
- Iivonen, S. & Latukka, A. 2025. Luomutuotanto kannatti paremmin vuonna 2023. Julkaistu 7.7.2025.
- Järvenranta, K., Kapuinen, P., Keskitalo, M., Kykkänen, S., Känkänen, H., Luostarinen, S., Mattila, P., Niskanen, O., Palojärvi, A., Pennanen, T., Pesonen, L., Pussi, K., Pyykkönen, V., Rasa, K., Salo, T., Schulman, A., Seppänen, A.-M., Suokannas, A., Tampio, E., Tanhuanpää, P., Termonen, M., Viitala, S., Virkajärvi, P., Winquist, E. & Lehto, J. 2022. Maatalouden typpihaaste – vaihtoehtoja ja ratkaisuja: Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 53/2022. 68 s.
- Koppelmäki, K., Hokka, M., Högel, H., Iivonen, S., Karhapää, M. & Keto, L. 2026. Synteesiraportti: Entä jos luomua olisi 25 % Suomen ruoantuotannosta? Vaikutusarvioita omavaraisuuteen ja tuotannon kestävyyteen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2026.
- Kostensalo,J., Lemola,R., Salo, T., Ukonmaanaho,L., Turtola,E. & Saarinen,M. 2024. A site-specific prediction model for nitrogen leaching in conventional and organic farming. Journal of Environmental Management 349, 119388.
- Lehikoinen, A, Aalto, J, Boström, C, Ekroos, J E, Herzon, I, Hyytiäinen, K, Häyrynen, S, Jarva, J, Jokimäki, J, Kotiaho, J S, Kuussaari, M, Kosenius, A-K, Laine, I, Mykrä, H, Onkila, T, Paloniitty, T M, Pappila, M, Silfverberg, O, Sääksjärvi, I E, Wolff, L-A & Rytteri, S 2024, Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden edistämisen keinot ja hyödyt Suomessa: Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Suomen luontopaneelin julkaisuja, Nro 2A/2024, Suomen Luontopaneeli.
- Luomun vienti. ProLuomu. Viitattu 15.4.2026
- Mäkeläinen, S, Backman, T, Bosco, L, Santangeli, A, Lehikoinen, A, Saaristo, V, Ekroos, J, Wirta, H & Herzon, I 2026, ’Balancing grazing and biodiversity: Arthropod responses to modern cattle farming practices’, Agriculture, Ecosystems and Environment, vol. 395, 109942.
- Peltoniemi, K., Velmala, S., Fritze, H., Lemola, R. & Pennanen, T. 2021. Long-term impacts of organic and conventional farming on the soil microbiome in boreal arable soil. European Journal of Soil Biology 104: 103314.
- Rodríguez-Seijo, A., Pérez-Rodríguez, P., Arias-Estévez, M., Gómez-Armesto, A., Conde-Cid, M., Santás-Miguel, V., Campillo-Cora, C., Ollio, I., Lloret, E., Martínez-Martínez. S., Zor noza. R., Waeyenberge. L., Schrader. S., Brandt, K. K., Loit., K., Põldmets, M., Shanskiy, M., Peltoniemi, K., Hagner, M. & Fernández Calviño, D. 2025. Occurrence, persistence and risk assessment of pesticide residues in European wheat fields: A continental scale approach. Journal of Hazardous Materials 494: 138291.
- Salonen, A.R., Soinne, H., Creamer, R., Lemola, R., Ruoho, N., Uhlgren, O., de Goede, R. & Heinonsalo, J. 2023. Assessing the effect of arable management practices on car bon storage and fractions after 24 years in boreal conditions of Finland. Geoderma Regional 34: e00678.
- Sanders, J., Brinkmann, J., Chmelikova, L., Ebertseder, F., Freibauer, A., Gottwald, F., Haub, A., Hauschild, M., Hoppe, J., Hülsbergen, K.-J., Jung, R., Kusche, D., Levin, K., March, S., Schmidtke, K., Stein-Bachinger, K., Treu, H., Weckenbrock, P., Wiesinger, K., Gattinger, A. & Heß, J. 2025. Benefits of organic agriculture for environment and animal welfare in temperate climates. Organic Agriculture. 15: 213‒231.
- Santangeli, A., Lehikoinen, A., Lindholm, T. & Herzon, I. 2019. Organic animal farms increase farmland bird abundance in the Boreal region. PLOS ONE 15.5.2019.
- Smith, L.G., Kirk, G.J.D., Jones, P.J. & Williams, A.G. 2019. The greenhousegas impacts of con-verting food production in England and Wales to organic methods. Nature Communications 10, 4641.
- Tuck, S.L., Winqvist, C., Mota, F., Ahnström, J., Turnbull, L.A. & Bengtsson, J. 2014. Land-use intensity and the effects of organic farming on biodiversity: A hierarchical meta-analysis. Journal of Applied Ecology, 51, 746–755.
- Tuomisto, H., Hodge, L.D., Riordan, P. & Macdonald, D.W. 2012. Does organic farming reduce environmental impacts? -A meta-analysis of European research. Journal of Environ mental Management 112: 309‒320.
- Valkama, E., Fohrafellner, J., Murugan, R., Jarosch, K., Weiss, L., Maenhout, P., Di Bene, C., Baratella, V., Diacono, M., Epifani, R., Bevivino, A., Stefanova, M., Di Gregorio, L., Rossini, E., Costanzo, M., Buttafuoco, G., Lorenzetti, R., Carboni, G., and Mereu, V. 2025: Meta-analysis on soil organic carbon and cereal production in organic farming systems across Europe, EGU General Assembly 2025, Vienna, Austria, 27 Apr–2 May 2025, EGU25-9318.
- Willer, Helga, Bernhard Schlatter and Jan Trávníček (Eds.) (2026): The World of Organic Agriculture. Statistics and Emerging Trends 2026. Research Institute of Organic Agriculture FiBL, Frick, and IFOAM – Organics International, Bonn.
