Hyvä Sato viljelykilpailun voitti vuonna 2014 Luomuinstituutin joukkue mailasnurmella. Sini- ja rehumailasvaltainen nurmi tuotti valkuaispitoista rehua yli 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Myyntituloja säilörehupaaleista kertyi miltei 1500 euroa, kun sadon arvona käytettiin 25 euroa paalilta. Viljely- ja työkustannusten vähentämisen jälkeen katetta jäi selvästi yli 1000 euroa hehtaarilta. Toiseksi tullut Bernerin joukkueen tulos yli 3700 kilon syysrapsisadolla oli noin 50 euroa hehtaarilta pienempi.
Talouskilpailun voittoa auttoi hyvän ja laadukkaan sadon lisäksi se, että nurmi viljeltiin kokonaan ilman vuotuislannoitusta. Biologinen typensidonta huolehti runsaan ja valkuaispitoisen sadon typentarpeesta. Fosforia, kaliumia ja muita kivennäisiä riitti maasta kahtena vuotena sadon tarpeisiin.
Tiivistyneen koealueen jankkurointi ensimmäisenä nurmivuotena auttoi mailasnurmen juuria kasvamaan pohjamaahan ja saamaan vettä ja ravinteita myös poutakaudella.
Hyvän Sadon tutkimus
Helsingin yliopiston Viikin koetilalla on menossa Hyvä sadon tutkimus, jossa 7 joukkuetta viljelevät itse valitsemiaan kasveja ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimus käynnistyi vuonna 2009 ja sen on suunniteltu päättyvän vuonna 2015.
Kokeessa seurataan sadon määrää ja laatua sekä viljelyn taloudellisuutta. Lisäksi seurataan ravinteiden hyväksikäyttöä, maan viljavuuden muutoksia sekä ympäristötekijöitä ja viljelyn kestävyyttä.
Koealueella maa on runsasmultaista hiuesavea, jonka viljavuustutkimustiedot ovat pääosin tyydyttävällä tasolla. Maan pH on keskimäärin 6,1 (6,4-5,9), P 14, K 343, Ca 2400, Mg 260, rikki 29, B 0,9, Cu 24, Mn 3,6, Zn 8,6.
Pohjamaan pH on keskimäärin 5,8 ja ravinnepitoisuudet melko korkeita – lähellä ruokamultakerroksen ravinnepitoisuuksia.
Koeruutujen koko on maatilamittakaavaa eli 10 x 50 metriä ja niitä hoidetaan maatilan kalustolla. Kerranteita on kolme.
Luomuinstituutti on mukana Hyvän sadon tutkimuksessa Viikissä vuodesta 2013 lähtien. Joukkuetta johtaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala. Joukkueeseen kuuluu myös Reijo Käki, joka johti kyseisiä koealoja aikaisemmin viljellyttä ProAgrian luomujoukkuetta vuosina 2009-2012.
Mukana tutkimuksessa ovat Luomuinstituutin lisäksi Helsingin yliopiston professorien, Nylands Svenska Lantbrukskällkapetin, Elosadon, Bernerin, Raision ja Sustainable Farming Groupin joukkueet. Aikaisemmin mukana oli myös Öljypellavayhdistys. Luomuviljelyn menetelmiä käyttää Luomuinstituutin joukkueen lisäksi Elosato Oy:n joukkue.
Mailasnurmen perustaminen
Luomuinstituutin koeruuduilla kasvoi vuosina 2013 ja 2014 sinimailasvaltainen säilörehunurmi. Nurmi perustettiin keväällä 2012 suojaviljana kasvaneeseen syysvehnään. Nurmensiemenseoksessa oli mailasia 60 prosenttia ja timoteita 30 sekä ruokanataa 20 prosenttia. Siemenseos oli Naturcomin Alfa1- luomuseos. Siemenmäärä oli 22 kg/ha. Suojavilja sai lihaluujauhoa yli 500 kg/ha. Nurmivuosina ei ole käytetty lannoitteita.
Vuonna 2013 nurmesta korjattiin kaksi satoa, ja kolmas sato jätettiin korjaamatta.
Koeruudut jankkuroitiin ensimmäisen nurmivuoden toisen sadonkorjuun jälkeen heinäkuun lopulla noin 35 cm syvyyteen. Samalla täydennyskylvettiin yhteensä 4 kg/ha alsike- ja valkoapilaa.
Vuonna 2014 nurmesta korjattiin kolme satoa
Vuonna 2014 sato korjattiin kolmesti; 17.6., 5.8. ja 22.9. Sadon määrä oli 4537, 4439 ja 2698 kg ka/ha, yhteensä 11674 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Hyvälaatuista valkuaista saatiin yli 2200 kiloa hehtaarilta. Satgo on saatu ilman typpilannoitusta. Mailasen juuriston nystyröissä elävät typensitojamikrobit
(Rhizobium-bakteerit) ovat sitoneet ilmakehän typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen muotoon huomattavasti yli 200 kiloa hehtaarille. Vastaavasti energiaa on säästynyt yli 200 öljylitran verran. Tällöin myös kasvihuonekaasujen päästöt ovat jääneet vähäisiksi.
Kasvilajijakauma vaihteli korjuukerroittain; ensimmäisessä korjuussa mailasia oli 51, timoteita 28 ja ruokonataa 10 sekä rikkakasveja 11 prosenttia. Toisessa ja kolmannessa korjuussa mailasta oli 92, timoteita 4, ruokonataa 1 ja rikkakasveja 3 prosenttia.
Nurmirehun rehuarvot analysoitiin Valion laboratoriossa korjuukerroittain.
Sadon valkuais- ja kalsiumpitoisuudet olivat korkeita. Sadossa oli valkuaista keskimäärin 196 g /kg ka, D-arvo 61, kuitua 447, sulamatonta kuitua 155 ja sokeria 66 g/kg ka sekä energiaa 9,8 MJ. Kivennäisistä sadossa oli kalsiumia 12, fosforia 3,5 ja kaliumia 32,6 g/kg ka.
Ensimmäisen ja varsinkin toisen sadon laatua heikensi korjuun viivästyminen. Ensimmäisessä sadossa timotei oli korsiintunutta ja toisessa sadossa sinimailanen oli osin jo täyskukinnan ohittanut. Ensimmäinen sato olisi kannattanut korjata noin viikkoa ja toinen sato noin kahta viikkoa aikaisemmin. Tällöin myös kolmannen sadon kehitys olisi ehtinyt pitemmälle ja ruokinnallinen arvo olisi parantunut.
Kannattavuutta palkokasvinurmella
Luomuinstituutin rehu- ja sinimailasnurmi tuotti yli 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta kolmella korjuukerralla. Sadon myyntituloja säilörehupaaleista kertyi miltei 1500 euroa 25 euron kappalehinnalla.
Tukia kertyi luomutuki mukaan lukien yli 700 euroa hehtaarille. Tuottoja kertyi yhteensä 2217 euroa. Muuttavia kustannuksia olivat siemen- ja sadonkorjuukustannukset – yhteensä noin 954 euroa.
Työkustannuksia kertyi kolmesta sadonkorjuusta noin 110 euroa hehtaarille. Kustannuksia kertyi yhteensä 1064 euroa hehtaarille. Kun tuotoista vähennettiin muuttuvat kustannukset ja työkustannukset niin katetuotto B:tä jäi 1153 euroa hehtaarille.
Jankkurointi kuohkeutti tiivistyneen maan
Kesällä 2013 maata havainnoitaessa ilmeni, että mailasen juuret eivät pääse ruokamultakerrosta syvemmälle. Ja kasvusto kärsi kasvukauden 2013 kuivuudesta. Kasvu jäi näin ollen vaatimattomaksi.
Toisen nurmisadon korjuun jälkeen heinäkuun lopulla koealue jankkuroitiin. Maata kuohkeutettiin 90 cm välein noin 35 cm syvyyteen.
Vuonna 2014 maa oli huomattavasti löyhempää ja mailasen juuristo pääsi kasvamaan lmyös pohjamaahan.
Satotaso muodostuikin toisena vuotena oleellisesti ensimmäistä vuotta suuremmaksi.
Teksti: Jukka Rajala