Elinkaarianalyysissä tutkitun luomukuohuviinin hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin tavanomaisesti tuotetun. Luomuskumpan päästöjä pienentää mm. eloperäisen lannoitteen käyttö luomurypäleiden tuotannossa väkilannoitteen sijaan.
Luonnonvarakeskus (Luke) määritti italialaisen, Venetsian lähellä sijaitsevan Corvezzon viinitilan valmistaman luomukuohuviinin kasvihuonekaasu- eli khk-päästöt suomalaiskuluttajalle asti. Luomukuohuviinipullon (0,75 l) hiilijalanjäljeksi saatiin 1,1 kg CO2-ekvivalenttia. Se on vähemmän kuin kirjallisuudessa esitetty tavanomaisen kuohuviinin keskimääräinen hiilijalanjälki.
Laskennassa otettiin huomioon luomuskumpan taival viinitarhasta aina suomalaiseen juhlapöytään asti: rypäleiden ja viinin muiden raaka-aineiden tuotannon ja kuljetuksen sekä viininvalmistuksen, pullotuksen ja varastoinnin päästöt, ja lisäksi kuohujuoman kuljetus Suomessa kauppaan ja kuluttajalle.
Kyseessä on maailman ensimmäinen kerta, kun tietyn kuohuviinin hiilijalanjälki on laskettu näin kattavasti. Suomessa viinin maahantuoja on lisäksi kompensoinut päästöt.
Laskelman laatinut tutkija Karetta Timonen Lukesta huomauttaakin, että vertailua eri viinien välillä tulee tehdä varoen.
– Tulosten eroja selittävät samaan aikaan laskentamenetelmälliset ja tuotannolliset erot. Ne eivät riipu ainoastaan siitä, onko tuotanto luomua vai tavanomaista, vaan myös systeemin eli ketjun erilaisista laskentarajauksista ja lukuisista laskentaan liittyvistä menetelmällisistä valinnoista, hän muistuttaa.
Rypäleiden osuus päästöistä vähäinen
Luken laskelman mukaan suurin osa luomukuohuviinin khk-päästöistä muodostui pakkauksesta eli lasipullon valmistuksen päästöistä. Luomurypäleiden tuotannon osuus tuotteen päästöistä oli vain 11 %. Yleensä alkutuotannon osuus valmiin elintarvikkeen khk-päästöistä on huomattavasti suurempi.
Timonen kertoo, että tulos on aika tyypillinen kuohuviinille, jonka elinkaarisista kokonaispäästöistä lasipullo muodostaa suurimman osan.
– Tässä tapauksessa myös rypäletuotannon päästöt ovat tavallista alhaisemmat johtuen Corvezzon viinitilan monista käytännöistä. Päästöjä vähentävät esimerkiksi työkoneiden vähäinen käyttö ja dieselin vähäinen kulutus, eloperäisen lannoitteen käyttö sekä jätteen kokonaisvaltainen kierrätys, hän tarkentaa.
Korkea satotaso pienentää päästöjä
Tarkastellun luomukuohuviinin päästöjä per litra pienentää myös se, että se on tuotettu Trevison alueella, jossa rypälesadot ovat eurooppalaisen laatuviinituotannon korkeimpia. Lisäksi Corvezzon viinitilalla tuotetaan aurinkosähköä, joka kattaa osan valmistuksen energiantarpeesta.
Karetta Timonen toteaa, että luomukuohuviinin hiilijalanjälkeä voisi pienentää edelleen nostamalla lasipullon kierrätysastetta tai kehittämällä sille entistä kestävämpiä vaihtoehtoja.
Myös polttoainekulutuksen vähentäminen, siirtyminen fossiilisista biopolttoaineisiin tai uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen pienentäisi päästöjä.
Luomumalja itsenäisyydelle!
Entä aikooko tutkija itse nostaa 6.12. luomukuohuviinimaljan itsenäisyydelle?
– Ilman muuta, Timonen vastaa.
Teksti: Minna Nurro
Kuva: Corvezzo
Timonen K., Katajajuuri J.-M., Leinonen I. & Räsänen K. (2021): Product Environmental Carbon Footprint Report: Organic Sparkling Wine. Natural resources and bioeconomy studies 89/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-330-5