Luomuliiton ja Luomuinstituutin yhdessä järjestämät Luomupäivät keräsi tänä vuonna ennätyksellisen suuren joukon 160 osallistujaa Seinäjoelle teknologiakeskittymä Framiin: kasvinviljelijöitä, kotieläintuottajia, neuvojia, tutkijoita, virkamiehiä ja opiskelijoita. Teemana oli Vahvasti omavarainen luomu. Esiin nostettiin niitä kestäviä ratkaisuja, joita luomutuotanto tarjoaa luomu- ja tavanomaiseen tuotantoon sekä kriisiaikojen haasteisiin.
Luomupäivät avannut MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen korosti luomun markkinauskon vahvistamista. Lisäksi hän painotti luomun vahvuuksia ruuantuotantomme omavaraisuuden ja ruokaturvan varmistamisessa.
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta vei osallistujat regiimien maailmaan. Historiassa uusi suunta on löytynyt usein hallitsevan regiimin ”kääntöpuolelta”, kun ruokajärjestelmän toimintakyky on menetetty tai heikentynyt. Mihin suuntaamme nyt kun pyristelemme irti fossiilitaloudesta ja kohti kestävää ruoantuotantoa?
Tuomas Kuhmosen askelmerkkien mukaan erikoistumisen sijaan tuotantoa on monipuolistettava. Ulkoa tuodut panokset ja keskinäisriippuvuus on unohdettava ja tavoiteltava omavaraisuutta. Globaalista fossiilitaloudesta on siirryttävä paikalliseen bio- ja kiertotalouteen. Vapaakaupan tilalle tulisi protektionismi ja rajattoman kasvutalouden tilalle rajallinen kohtuutalous. Rajattoman kulutustalouden tilalle meidän pitäisi astua rajalliseen kiertotalouteen.
Luomuetanolia Koskenkorvalta
Luomupäivien retkikohteista Koskenkorvan kylässä sijaitsevalla tislaamo- ja tärkkelystehdas Anoralla kuultiin luomuetanolin valmistuksesta. Koskenkorvalla Anoran päätuote on etanoli, joka menee Rajamäelle, missä tehdään varsinaiset Koskenkorva-viinat. Luomuohraa tarvitaan vuodessa 300–500 tonnia ja siitä valmistetaan luomuetanolia huolto- ja pesuseisakin yhteydessä 1-3 kertaa vuodessa. Luomu-Koskenkorvan markkinat ovat pääosin Ruotsissa ja Saksassa. Muita retkikohteita olivat KujaFarmin luomumaitotila ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun luomuopetus.
Posterinäyttelyn tiivistelmät koottu abstraktikirjaksi
Seinäjoen Frami-keskuksen aulaan pystytetyssä luomututkimuksen posterinäyttelyssä oli esillä 18 mielenkiintoista tutkimushanketta. Posterien äärellä käytiin vilkasta vuoropuhelua tutkijoiden ja viljelijöiden välillä, jonka aiheina olivat muun muassa nokkosen kotimainen luomusiementuotanto, kuluttajien näkemykset eläinten hyvinvointia parantavista toimenpiteistä ja sekaviljelyn kehittäminen.
Näyttelyn tutkimustiivistelmistä on Luomuinstituutti koonnut abstraktikirjan, joka löytyy niin Luomuinstituutin kuin Luomupäivienkin verkkosivuilta verkkojulkaisuna. Abstraktikirja on julkaistu myös erillisjulkaisuna Luonnonvarakeskuksen avoimessa julkaisuarkisto Jukurissa.
Rinnakkaisohjelma syvensi tietämystä
Tapahtuman rinnakkaisohjelmassa perehdyttiin syvällisemmin eri aiheisiin kuten monimuotoisempaan kasvintuotantoon, kotieläintuotantoon ja hiilimarkkinoihin. Professori Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta kertoi tutkimuksista, jotka osoittavat luomupelloilla hiilen kertymän olevan suurempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomussa juurten voimakkaampi kasvu syvempiin maakerroksiin selittää suurempaa hiilisyötettä maaperään. Erityisesti puna-apila ja sikuri ovat kasveja, joiden syvälle kasvava juuristo edistää hiilen kertymistä.
Erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta avasi luomuviljelyyn soveltuvien erikoiskasvien monia mahdollisuuksia. Vähemmän viljellyt kasvilajit monipuolistavat luomuviljelykiertoja. Keskeistä on tunnistaa erilaisten kasvien hyödylliset erityispiirteet, jolloin voidaan luoda entistä omavaraisempia, kestävämpiä ja monihyötyisiä viljelyjärjestelmiä. Esimerkiksi linssi itää ja tuottaa satoa kuivinakin kasvuvuosina, tattari menestyy ilman lisäravinteita ja sopii hyvin sekaviljelyyn palkokasvin kanssa, kun taas öljyhampun hiidensidontapotentiaali on valtava sille optimaalisissa kasvuoloissa.
Luomu vastaa ajan isoihin haasteisiin
Pidempiaikainen vastuullisen kuluttamisen trendi ei ole kadonnut mihinkään, vaikka luomun myynti päivittäistavaramarkkinoilla on ollut laskussa kaksi vuotta peräkkäin, painotti Luomupäiville osallistunut Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras tapahtumasta uutisoineelle Ilkka-Pohjalainen-lehdelle.
– Luomu vastaa kaikkiin viime aikojen puheisiin hiiliviljelystä, luonnon monimuotoisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista, korosti lehteen haastateltu luomutuottaja Päivi Kasari Jalasjärveltä.
Miten luomun arvo kirkastetaan kuluttajille?
Tapahtuman huipentaneessa paneelikeskustelussa Lidl Suomen vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg, tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Niemi ja luomutuottaja Päivi Kasari Jalasjärveltä etsivät keinoja helpottaa luomun tilannetta markkinan puristuksissa.
Luomusta tulee kertoa kuluttajille enemmän, panelistit totesivat, ja samaa mieltä olivat Luomupäivien yleisö, kun heiltä kysyttiin, mitä asioita luomun kuluttajaviestinnässä pitäisi korostaa enemmän. Vastuullisuus, luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen, kemikaalittomuus ja eläinten hyvinvoinnista viestiminen nousivat osallistujilta päällimmäisiksi toiveiksi kuluttajaviestintään.
– Luomun markkinat ovat valitettavasti laskeneet viime vuosina lähinnä yleisen talouden tilanteen vuoksi. Kuitenkin edelleen löytyy iso joukko kotitalouksia, joilla olisi edelleen mahdollisuus valita se hieman kalliimpi luomutuote ja tämä ryhmä pitäisi markkinoinnilla tavoittaa. Lisähuomiona, että varsinkin maitotuotteissa saattaa tällä hetkellä olla tilanne, että luomu on samanhintainen tai jopa edullisempi kuin tavistuote, luomutuottaja Päivi Kasari huomautti.
Luomupäivien lopuksi paljastettiin, minne kokoonnutaan tasan vuoden päästä järjestettäville Luomupäiville, missä juhlistetaan samalla Luomuliiton 40-vuotista toimintaa.
Lahdessa nähdään 5.-6.11.2025!