Luomupelloilla luonnon monimuotoisuus on suurempi ja vesistö- ja ilmastohaitat pienemmät, kertoo laajan tutkimushankkeen raportti.
Saksalainen Thünen Institut vertaili useamman tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa luomuviljelyä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta tavoitteena koota yhteen luomun tuottamia ympäristöhyötyjä. Thünen Institut tekee soveltavaa tutkimusta maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla.
Hankkeessa arvioitiin 528 tutkimusta ja lähes 3000 luomu–tavanomainen vertailuparia. Tuloksia tarkasteltiin vesiensuojelun, maan kasvukunnon, luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän, resurssitehokkuuden sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Puhtaampi vesi, enemmän eliöitä
Tutkimusvertailu osoitti, että luomupelloilta päätyy vesistöihin vähemmän nitraatteja kuin tavanomaisesti viljellyiltä pelloilta. Ympäristölle haitallisia torjunta-aineita ei luomussa käytetä lainkaan, joten niitä ei myöskään päädy pohja- eikä pintavesiin. Vesistökuormituksen osalta luomu pärjäsikin tavanomaista paremmin 71 prosentissa vertailupareista.
Luomutilat pärjäsivät paremmin myös vertailtaessa maan kasvukuntoon liittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi lierojen biomassa oli luomupelloilla lähes kaksinkertainen tavanomaisiin verrattuna. Luomupelloilta löytyi myös vähemmän tiivistymiä, mutta kyseinen vertailutulos perustuu vain muutamaan tutkimukseen. Tarkasteltaessa kaikkia tutkittuja muuttujia luomu pärjäsi paremmin 56 prosentissa vertailupareista.
Luonnon monimuotoisuus oli luomupelloilla selvästi suurempi tutkimuksessa tarkastelluissa lajiryhmissä. Kokonaislajimäärä oli luomupelloilla lähes kaksinkertainen tavanomaisiin verrattuna. Sekä peltojen että piennarten kasvilajisto oli luomuviljelyssä monimuotoisempi. Peltolintuja oli 35 % ja kukilla vierailevia hyönteisiä 23 % enemmän kuin tavanomaisilla pelloilla. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että tuotantotavan lisäksi myös maiseman rakenteella on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Luomupellot sitovat hiiltä ja imevät vettä
Luomupelloissa on tutkimusvertailun perusteella keskimäärin 10 % enemmän orgaanista hiiltä kuin tavanomaisesti viljellyissä, ja ne sitovat ilmakehästä keskimäärin 256 kiloa hiiltä hehtaaria kohti vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomessa viljellyt kivennäismaat päästävät tällä hetkellä keskimäärin 220 kiloa hiiltä ilmakehään vuosittain.
Myös typen oksidien päästöt ilmakehään ovat luomupelloilla keskimäärin 24 % pienemmät. Typpioksiduulia muodostuu maaperässä nitraattien (mm. typpilannoitteiden) hajotessa, ja se on lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Pienempien kasvihuonekaasupäästöjen ja suuremman hiilensidonnan ansiosta luomupeltojen potentiaali ilmastonsuojelun näkökulmasta osoittautui tavanomaisia paremmaksi.
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja niistä seuraavat tulvat tulevat lisääntymään. Tutkimusvertailussa havaittiin, että luomupelloilla maan orgaanisen aineksen määrä sekä murukestävyys olivat suuremmat kuin tavanomaisesti viljelyillä (26 % ja 15 %) ja vedenläpäisykyky jopa 137 % parempi. Näiden tekijöiden ansiosta luomupellot ovat vähemmän alttiita eroosiolla ja tehokkaampia tulvien ehkäisemisessä.
Lisää tutkimusta eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista
Erot luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä eivät tulleet yhtä selkeästi esille eläinten hyvinvointia tarkasteltaessa. Tutkijat huomasivat, että tutkimuksia eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on hyvin vähän ja käytetty kirjallisuus keskittyi pääosin eläinten terveyteen ja lypsykarjaan. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luomutiloilla on hyvät mahdollisuudet eläinten hyvinvointiin (esim. enemmän tilaa ja säännöllinen ulkoilu), mutta eläinten hoidolla on suuri merkitys tuotantotavasta riippumatta.
Luomututkimusta pohjoisista oloista tarvitaan
Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö Sari Autio muistuttaa, että raportissa olevat tutkimukset on tehty lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.
– Suomalaista ja pohjoisissa oloissa tehtyä tutkimusta on olemassa vielä melko vähän. Siten vertailukelpoisuus Suomen oloihin ei ole aivan selvä, hän kertoo.
Luomun ympäristösuorituskyvystä pohjoisissa oloissa tarvitaan lisää tutkimusta.
– Ellemme tee sitä itse, emme voi myöskään odottaa, että muissa maissa tehtäisiin sitä meidän puolestamme, Autio huomauttaa.
Sanders, J. & Hess, J. (Hrsg.) 2019. Leistungen des ökologischen Landbaus für Umwelt und Gesellschaft. Thünen Report 65. Johann Heinrich von Thünen-Institut, Braunschweig, Germany.
http://DOI:10.3220/REP1547040572000
Teksti: Noora Mantere
Tutkimusyhteenveto on alunperin julkaistu Luomulehdessä 2/2019 (s.8-9). Linkki artikkeliin löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.