Luomututkimuksen verkosto tapasi Viikissä tiistaina 27.8. uusimman tutkimustiedon äärellä. Tutkimusverkostoon kuuluu sekä Luken tutkijoita että Helsingin ylipiston tutkijoita ja opiskelijoita. Mukana oli tällä kertaa myös kansainvälisiä vieraita eurooppalaisesta luomukouluttajien verkostosta.
Maaperä kuntoon
Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston SLU:n tutkija Raj Chongtham aloitti tapaamisen esitykset valottamalla maaperän muutoksia 1940-luvulta lähtien. Monen Suomellekin tutun tekijän takia maaperän kunto on kärsinyt ja ravinteet vähentyneet viljelymaassa.
Alnarpissa eteläisessä Ruotsissa SLU on tutkinut vuodesta 2017 saakka maaperän hiilen ja typen vähentymistä sekä sitä, miten monimuotoisempi viljely voisi tuoda ratkaisuja tähän. Ilmaston muuttuessa tutkimustuloksilla on suuri merkitys sopeutettaessa viljelyä uusiin olosuhteisiin.
– Emme voi jatkaa nykyisellä tiellä maaperän köyhtyessä edelleen. Meidän on otettava huomioon suuri globaali haaste, kun ruokaa on tuotettava yhä suuremmalle määrälle ihmisiä.
Luomutuotanto kasvussa Portugalissa
Professori Jose Coutinho Castelo Brancon Polyteknisestä Instituutista IPCB:stä kertoi luomutuotannosta Portugalissa. Luomutuotanto on hänen mukaansa hurjassa kasvussa ja luomututkimusta toki tehdään eri laitoksissa, mutta tutkimuksen organisoinnissa olisi vielä kehitettävää.
Vuonna 2017 laaditun kansallisen tutkimusstrategian painopisteitä ovat habitaattien ennallistaminen, lannoitteet, tuhohyönteiset ja kasvitaudit, ruokajärjestelmät, uudet tuotantoteknologiat ja kaupallinen tuotanto.
– Tarvitsemme lisää tarkemmin suunnattua luomututkimusta Portugalissa. Myös rahoitusta luomututkimukseen tarvitaan lisää, sillä rahoitus määrittää, mitä tutkitaan. Itse tutkin tällä hetkellä tuhohyönteisten vaikutusta persikoiden, kirsikoiden, mantelin, päärynän, omenien ja kvittenin tuotannon osalta.
Laidunnus tärkeää lypsykarjan hyvinvoinnille
USA:ssa opiskellut ja meritoitunut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Peter Krawczel työskentelee Helsingin yliopistossa eläinten hyvinvoinnin parissa. Siellä tutkimus kiertyy sen ympärille, mitä yhteiskunta edellyttää eläinten hyvinvoinnin osalta.
– Graze-Wel-hankkeessa Viikin lehmät menivät aamulla mieluummin ulos syömään kuin jäivät navettaan. Voimme tutkimuksiin vedoten sanoa, että jos lehmät saavat valita, ne haluavat laiduntaa voidakseen hyvin.
Lypsykarjan hyvinvointitutkijat haluaisivat jatkossa tutkia lisää kuluttajien asenteita laidunnukseen ja yleisemminkin eläinten hyvinvointia kohtaan sekä sitä, mitä haasteita luomutuottajat kokevat eläinten hyvinvoinnin edistämisessä.
Luomututkimukselle linjoja seuraaviksi viideksi vuodeksi
Luomuinstituutin tulevan tutkimusstrategian esitellyt johtaja Sari Iivonen kertoi laatimisprosessin olleen alhaalta ylös: herkällä korvalla on pyritty kuuntelemaan tuottajien, neuvojien, tutkijoiden, hallinnon ja muiden sidosryhmien toiveita tutkimukselle seuraavien viiden vuoden ajalle. Strategia keskittyy etenkin kasvinviljelyyn muuttuvissa ilmasto-oloissa ja kotieläintuotantoon, missä maidontuotanto on Suomelle kaupallisesti merkittävää. Lisäksi iso teema on luomuruuan asema suomalaisessa ruokajärjestelmässä.
Euroopan luomukouluttajat kokoontuivat Suomessa
Euroopan luomukouluttajien verkosto ENOAT (European Network of Organic Agriculture Teachers) jatkoi Viikin tutkijatapaamisen jälkeen tutustumaan kahden päivän ajaksi suomalaiseen luomututkimukseen ja luomuopetukseen. ENOAT-tapaaminen järjestetään joka vuosi eri maassa, viime vuonna kouluttajat tapasivat Tsekeissä.