luomumehilainen_177x145.jpg

Luomuviljely edistää niveljalkaisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti

Tuore maailmanlaajuinen synteesitutkimus vahvistaa, että luomuviljelyllä on positiivinen vaikutus niveljalkaispopulaatioiden monimuotoisuuteen maatalousympäristössä. Meta-analyysi käsitteli aineistoa 60 julkaistusta tieteellisestä tutkimusraportista 43 viljelykasvilla, 21 maassa ja 5 maanosassa. Tutkimuksissa havaittu niveljalkaislajisto jaoteltiin neljään agroekosysteemien toiminnalle tärkeään toiminnalliseen ryhmään: pölyttäjiin, petohyönteisiin, kasvinsyöjiin ja hajottajiin. Pelkästään lajirikkauden tarkastelu ei kuvasta riittävästi viljelykäytäntöjen vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen, joten tässä tutkimuksessa mittareina käytettiin sekä runsautta, lajirikkautta että esiintymistasaisuutta. Vaikutusten laajuutta eriteltiin myös paikallisella yksittäisen pellon ja alueellisella maaseutuympäristön tasolla.

Luomu lisää niveljalkaisia paikallisesti

Luomuviljely lisäsi niveljalkaisten runsautta (45 %) ja paikallista sekä alueellista lajirikkautta (19 – 11 %) verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Erot olivat keskimäärin suurempia paikallisesti kuin alueellisesti tarkasteltuina. Luomuviljellyillä pelloilla sekä harvalukuisten että yleisten niveljalkaislajien lajirikkaus oli tavanomaisia peltoja suurempi sekä paikallisesti että alueellisesti. Paikallisesti luomuviljely lisää harvinaisten niveljalkaisten lajirikkautta voimakkaammin kuin tavallisten lajien. Erityisesti pölyttäjä- ja petoniveljalkaisten runsaus (90 %) ja lajirikkaus (32 %) olivat suurempia sekä paikallis- että aluetason tarkastelussa. Sen sijaan pölyttäjien esiintymisen tasaisuuteen viljelytavalla ei ollut merkitystä. Kasvinsyöjä- ja hajottajaniveljalkaisten populaatioiden monimuotoisuusmittareihin viljelytavalla ei ollut samanlaista vaikutusta kuin pölyttäjille ja pedoille.

Harvinaiset lajit hyötyvät luomusta eniten

Viljelykasvilajiston monimuotoisuus yhdistettynä luomuviljelyyn hyödyttää enemmän harvinaisia niveljalkaislajeja, joilla runsaus oli 78 % suurempi paikallisesti ja 17 % alueellisesti verrattuna monokulttuuriin, kuin tavallisia lajeja, joilla vastaavat erot olivat 33 % ja 4 %. Yksivuotisten viljelykasvien kohdalla niveljalkaisten runsaus oli huomattavasti suurempaa (70 %) kuin monivuotisilla viljelyksillä.

Suuri biologinen monimuotoisuus lisää vakautta

Niveljalkaislajien esiintymistasaisuudessa luomupellot eivät sen sijaan olleet tavanomaisia parempia. Biologisen monimuotoisuuden mittareista lajin esiintymistasaisuudella ajatellaan olevan suurin merkitys ekosysteemipalvelun tuottajana. Siten harvinaisena tai satunnaisena esiintyvien niveljalkaislajien tarjoama ekosysteemipalvelun arvo, esimerkiksi pölytyshyöty, voi olla vähäisempi kuin yleisten, runsaina esiintyvien lajien tuottama. Esiintymistasaisuuden ylläpitäminen edellyttää siis viljelykäytäntöjä, jotka edistävät samanaikaisesti useiden lajien runsautta. Luomuviljelyn merkitys nähtiin siten ensisijaisesti vähälukuisten ja harvinaisempien niveljalkaislajien suojelutavoitteiden edistämisessä. Mahdollisimman suuri biologinen monimuotoisuus takaa agroekosysteemin vakautta tilanteissa, joissa ympäristöolosuhteet äkillisesti muuttuvat. Aiemmissa meta-analyyseissä ei ole pystytty erottelemaan näin tarkasti vaikutuksia eri toiminnallisille niveljalkaisryhmille.

Lichtenberg, E.M. & al. 2017. A global synthesis of the effects of diversified farming systems on arthoropod diversity within fields and across agricultural landscapes. Global Change Biology 2017; 1-12. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.13714/abstract

Teksti: Sari Autio