Maataloustieteen Päivien luomutiedon kattaus oli tänä vuonna ilahduttavan laaja ja korkeatasoinen. Luomutuotannolle oli ohjelmassa kaksi rinnakkaissessiota, Luomutuotanto pellolta pöytään 1 & 2, joissa kuultiin yhteensä kahdeksan suullista esitelmää. Luomutuotannosta kuultiin myös muissa sessioissa ja posterinäyttelyssä lukuisia esityksiä. Voikin todeta, että luomusta on tullut oleellinen osa suomalaista maataloustutkimusta.
Suullisissa esityksissä kuultiin luomutuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioinnista ja kuluttajien ilmastohuolien vaikutuksesta kiinnostukseen ostaa luomuruokaa. Luken tutkijoiden Galyda Medynan ja Elena Valkaman mallinnustutkimukset osoittivat luomutuotannon laajenemisella olevan positiivisia ilmasto- ja vesistövaikutuksia Suomessa. Taru Palosuo Lukesta peräänkuulutti ympäristövaikutuksien tutkimukseen panostamista. Ekosysteemipalvelujen, kuten pölytyksen, hiilen sidonnan ja eroosion torjunnan nykyistä parempi kvantifioiminen ja huomioiminen täydentäisi luomutuotannon kestävyystarkasteluja. Luken Jaana Sorvalin esittelemän tutkimuksen mukaan ilmastohuoli ei Suomessa motivoi ihmisiä luomuruokaostoksille ja todennäköisesti luomuostopäätösten taustalla onkin muita syitä.
Toisessa luomusessiossa mentiinkin jo lähemmäs viljelijän arkea. Luomukoetoimintaa esiteltiin laajasti. Erilaisten kierrätyslannoitteiden ja hautomokuoren soveltuvuudesta luomuvehnän viljelyssä kuultiin ProAgrian luomuneuvoja Tero Tolvasen ja Luken tutkija Päivi Kurjen esityksissä. Luomukelpoisten kierrätyslannoitteiden valikoima kasvaa ja on tärkeää testata valmisteita erilaisissa olosuhteissa ja eri kasveilla, jotta niiden käyttökokemus lisääntyisi. Tulokset osoittivat, että hautomokuoren ja pohjatuhkan käyttö yhdessä maanparannusaineena oli hyödyllistä. Luomuvehnän sato ja laatu parani kierrätyslannoitteiden typpilisällä.
Luken erikoistutkija Oiva Niemeläinen esitteli luomunurmikokeita ja kertoi, että palkokasvi-heinänurmiseoksissa on paljon satopotentiaalia. Luken tutkija Timo Lötjönen taas kertoi rikkakasvien torjunnan keinoista uudistavassa luomuviljelyssä, jossa pyritään muokkaamaan maata vain keväällä ja pinnasta. Timo Lötjösen mukaan uudistava luomuviljely vaatii oikeanlaista viljelykierron suunnittelua, halua satsata aluskasveihin ja viherlannoitukseen, oikeanlaista konekalustoa ja pellon hyvää vesitalouden hallintaa.
Esitelmä- ja posteritiivistelmät löytyvät Suomen Maataloustieteellisen Seuran verkkosivuilta.
Teksti: Sari Iivonen