Amerikkalaisessa tutkimuksessa mitattiin torjunta-aineiden, antibioottien ja kasvuhormonien jäämiä tavanomaisesti ja luonnonmukaisesti tuotetuista maidoista. Vähittäismyynnissä olevia kuluttajien suosimia maitoja ostettiin elintarvikemyymälöistä eri puolilta Yhdysvaltoja.
Näytteitä oli yhteensä 69, joista 25 tavanomaisesti tuotettua ja 26 luomutuotettua 2 % rasvaa sisältävää maitoa ja vastaavasti 9 ja 9 näytettä kummankin tuotantotavan täysmaitoa. Näytteet lähetettiin tuoreina analysoitaviksi Emory-yliopiston lääketieteen ja farmakologian tiedekunnan laboratorioon Atlantaan. Maidoista määritettiin yhteensä 15 torjunta-aineen, 13 antibiootin ja kahden kasvuhormonin pitoisuudet neste- tai kaasukromatografian ja massaspektrometrian avulla.
Torjunta-aineista organoklooriyhdisteet heksaklooribentseeni, ppDDE ja ppDDT ovat kauan aikaa sitten poistuneet käytöstä, mutta niiden erittäin hitaan hajoamisen ja suuren kertyvyyden vuoksi niitä löytyy edellisten sukupolvien perintönä edelleen ympäristöstä ja eliöistä mitattavia määriä. Muut tutkitut torjunta-aineet ovat Yhdysvalloissa edelleen käytössä. Ne edustivat kemialliselta rakenteeltaan ja käyttötarkoituksiltaan erilaisia yhdisteitä, mutta ominaisuuksiltaan ne kaikki ovat rasvaliukoisia ja hitaasti hajoavia, jotta niiden havaitseminen maitonäytteistä oli mahdollista. Valikoima sisälsi rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten torjuntaan käytettäviä tehoaineita.
Tutkitut antibiootit olivat Yhdysvalloissa eläintuotannossa käytettäviä eläinlääkkeitä. Antibioottien käyttö on sallittua Yhdysvalloissa eläinten sairauksien hoidossa ennaltaehkäisevästi sekä tulehduksien hoitoon, mutta myös kasvun edistämiseen, vaikkakin viime aikoina niiden käyttöä tähän tarkoitukseen on rajoitettu. Luomutuotannossa antibiootteja voidaan käyttää ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairauden hoitoon, ja vuosittaista lääkintäkertojen määrää on rajoitettu.
Naudan kasvuhormoni bGH (naudan somatotropiini) edistää maidon erittymistä ja insuliinin kaltainen kasvutekijä IGF-1 muistuttaa myös ihmisinsuliinia. Niitä erittyy lypsylehmissä luontaisestikin, mutta niiden lisääminen tavanomaisen karjan rehuun on USA:ssa sallittua tuotannon tehostamiseksi. Luomutuotannossa kasvuhormonien lisäys ei ole sallittua.
Torjunta-aineet
Analyysirajat vaihtelivat yhdisteestä riippuen, mutta kaikkien torjunta-aineiden mitatut pitoisuudet niin tavanomaisissa kuin luomumaidoissakin olivat hyväksyttyjen jäämien enimmäismäärien (maximum residue level, MRL) alapuolella.
Heksaklooribentseeniä, ppDDE:tä ja ppDDT:tä löytyi lähes kaikista maitonäytteistä mitattavia pitoisuuksia. Heksaklooribentseenin ja ppDDE:n (ppDDT:n hajoamistuote) pitoisuudet olivat tavanomaisissa maidoissa merkitsevästi korkeammat kuin luomumaidoissa. Muista torjunta-aineista atratsiinia, diatsinonia, klorpyrifossia, sypermetriiniä ja permetriiniä löytyi 26-60 %:ssa tavanomaisista maitonäytteistä, mutta ei yhdestäkään luomumaitonäytteestä analyysirajan ylittäviä pitoisuuksia.
Antibiootit
Antibiooteista amoksisilliinia, oksytetrasykliiniä, sulfametatsiinia, sulfametoksiinia ja sulfatiatsolia löytyi 26-60 %:ssa tavanomaisista maitonäytteistä mitattavia pitoisuuksia. Noin kolmasosassa näytteistä, joissa tavattiin sulfametatsiinia tai sulfatiatsolia, pitoisuus ylitti USA:n elintarvike- ja lääkeviraston asettaman toleranssirajan. Näiden yhdisteiden käyttö ei ole sallittua lypsylehmillä. Luomumaitonäytteistä ei löytynyt analyysirajan ylittäviä jäämiä yhdestäkään tutkitusta antibioottiyhdisteestä.
Naudan kasvuhormonit
Kasvuhormoneista bGH:n mediaanipitoisuus oli tavanomaisissa maitonäytteissä 9,8 ng/ml (vaihteluväli 0,6 – 17,0 ng/ml) ja luomumaidoissa vastaavasti 0,5 ng/ml (0,4 – 4,6 ng/ml). IGF-1:n mediaanipitoisuus tavanomaisissa maitonäytteissä oli 3,5 ng/ml ja pitoisuus vaihteli välillä 0,3 – 8,1 ng/ml. Luomumaidoissa IGF-1:n mediaanipitoisuus oli vastaavasti 1,1 ng/ml (0,1 – 3,8 ng/ml). Koska kasvuhormoneja esiintyy maidossa myös luontaisesti, oli ymmärrettävää että pitoisuuksia löytyi kaikista näytteistä. Käytettävissä olleen laboratorioanalyysin avulla ei kuitenkaan ollut mahdollista erotella luontaisten ja synteettisten hormonien osuutta. Keskimäärin tavanomaisten näytteiden kasvuhormonipitoisuus oli noin kolminkertainen luomumaitoihin verrattuna.
Tulosten tarkastelu ja sovellettavuus Suomeen
Tutkimuksessa näytteiden määrä oli sen verran vähäinen, että alueellisia eroja Yhdysvaltojen eri osien välillä ei pystytty erottelemaan. Esimerkiksi karjan rehustuksessa, kemikaalien käyttötavoissa ja käytöstä poistuneiden torjunta-aineiden jäämissä ympäristössä saattaa olla alueellisia eroja, mutta niiden selvittämiseksi olisi pitänyt olla huomattavasti suurempi näytemäärä eri puolilta Yhdysvaltoja.
Tulosten sovellettavuutta Suomen oloihin rajoittaa mm. erilainen torjunta-ainevalikoima. Tutkimuksessa analysoiduista tehoaineista on Suomessa hyväksytty ainoastaan klorotaloniili (kasvitautien torjuntaan) ja sypermetriini (tuhohyönteisten torjuntaan). On kuitenkin huomattava, että pysyviä orgaanisia klooriyhdisteitä löytyi sekä tavanomaisesti tuotetuista että luomumaidoista pitkän ajan kuluttua näiden aineiden kielloista ja poistumisesta markkinoilta. Ne ovat myös kaukokulkeutuvia yhdisteitä, jotka kulkeutuvat ilmakehän virtausten mukana pohjoisille alueille, joissa niitä ei välttämättä ole lainkaan käytetty aikanaan. Siten on mahdollista, että vastaavanlaisessa tutkimuksessa organoklooriyhdisteitä voisi löytyä edelleen myös suomalaisista maidoista myös luomuehtojen mukaan tuotettuna. Antibioottien käyttö karjankasvatuksessa on meillä rajattu ainoastaan sairauksien hoitoon myös tavanomaisessa tuotannossa. Tuotantoeläinten kasvuhormonien käyttö on kiellettyä EU:ssa.
Vaikka tutkimuksessa havaitut kemikaalipitoisuudet olivat pääosin elintarvikkeiden turvallisuudelle asetettujen toleranssirajojen alapuolella eivätkä siten aiheuta kuluttajille terveysriskiä, voi kuluttaja valinnoillaan vaikuttaa maidon tuotantoympäristöjen kemikaalikuormitukseen valitsemalla luomumaitoa.
Tutkimuksen esittely:
Sciligo_2019_organiccenter_dairyreport_final
Alkuperäinen artikkeli:
Welsh, J.A., Braun, H., Brown, N., Um, C., Ehret, K., Figueroa, J. & Boyd Barr, D. 2019. Production-related contaminants (pesticides, antibiotics and hormones) in organic and conventionally produced milk samples sold in the USA. Public Health Nutrition, 1-9.
Teksti: Sari Autio