Matkakuulumisia Euroopan luomukonferenssista Itävallasta

ORGANIC ON EVERY TABLE: Added value for farmers, consumers and society

12 th European Organic Congress 25.-26.9.2018, Vienna, Austria

Eurooppalainen luomuviljelijöiden kattojärjestö IFOAM EU järjesti vuotuisen eurooppalaisen luomukonferenssin Itävallan pääkaupungissa Wienissä syyskuun lopussa. Kahteen konferenssipäivään mahtui paljon keskustelua ja ajatuksien vaihtoa. Keskeisiksi teemoiksi muotoutuivat luomun kulutuskysynnän jatkuva kasvu ja siihen vastaaminen, ruokaketjun reiluus ja tuottajille maksettava hinta sekä Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen (CAP) sisällöllinen merkitys luomutuotannon ja kestävämmän ruokajärjestelmän rakentamisessa.

Luomutuotannon kasvu ei ole itsetarkoitus –  tärkeämpää on kestävyysmuutos

Luomutuotannon kasvu jatkuu vahvana Euroopassa kulutuskysynnän kasvun seurauksena. Konferenssissa nousi useassa puheenvuorossa esille kasvu ja kasvutavoitteet. IFOAM on asettanut tavoitteeksi luomutuotannon ja agroekologisiin menetelmiin pohjautuvan maataloustuotannon  kasvattamisen  50 % Euroopan peltopinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Keskusteluissa todettiin, että tämä kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa oleva tavoite on tärkeä. Voimakasta kasvua tärkeämpää on kuitenkin luomumenetelmien aikaansaama muutos ruoantuotannon sosiaalisessa, taloudellisessa ja ekologisessa kestävyydessä. Joissain puheenvuoroissa tuotiin esille huoli siitä, että voimakkaasti kasvava luomutuotanto voi kohdata samoja haasteita, joita  kannattavuusongelmista kärsivä tavanomainen tuotanto on jo Euroopassa kohdannut. CAP uudistamisen sisältö puhutti osallistujia. Olisi tärkeää tehdä laaja-alaista yhteistyötä tuotantotavasta riippumatta ja pyrkiä kehittämään ruoantuotannnon kestävyyttä oikeiden mittarien avulla. Tuotannon kestävyyttä kuvaamaan täytyy löytyä oikeita mittareita, mutta kuka osaa hinnoitella biodiversiteetin  tai puhtaat vedet?

Myös luomutuotannon sääntöjä pitää olla mahdollista kehittää, jotta sääntely antaa tilaa tutkimus- ja kokemusperäiselle tuotannon kehittämiselle. Tarvittaessa myös tuotannon pääperiaatteita täytyy olla mahdollista tarkastella uudelleen, totesi IFOAM EU:n presidentti Jan Plagge.

Reilu peli – reilu hinta

Luomutuotannon yhtenä perusperiaatteena on tuottajia työn arvostaminen ja huolenpito muista ihmisistä. Kaupan keskittyminen huoletti ja keskusteluissa nousi esille vaihtoehtoisten ruoan jakelureittien kehittäminen. Siitä hyvä esimerkki on Suomessa kehitetty REKO-kauppa. REKOn kehittäjä, suomalainen luomuviljelijä Thomas Snellman kertoi konferenssiyleisölle REKO-toiminnasta Suomessa ja esitys sai innostuneen vastaanoton eurooppalaisessa kuulijakunnassa. Voi siis olettaa, että REKO-toiminta tulee leviämään Suomesta ja Ruotsista myös muualle Eurooppaan.

Thomas Snellman kertoi kansainväliselle yleisölle REKO-kaupan toimintaperiaatteista.

Konferessissa puhuttiin tuotteiden todellisesta hinnasta ja hinnoittelusta (engl. true costing). Ruoantuotannolla on ulkoisvaikutuksia, jotka eivät tavallisesti näy tuotteiden hinnassa. Näitä ulkoisvaikutuksia ovat ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset, erityisesti työtekijöihin kohdistuvat vaikutukset. Jotta tuotteita pystyttäisiin hinnoittelemaan niiden todellisen hinnan perusteella, täytyisi kehittää menetelmiä avata tuotantoketjun todelliset kustannukset kuluttajille ja viestimään niistä selkeästi. Näin olisi mahdollista päästä hintakilpailusta laatukilpailuun, totesi professori Gianluca Brunori Pisan yliopistosta.  Tarvitaan myös digimenetelmien parempaa haltuunottoa verkostoitumisessa ja tuotteiden markkinoinnissa.

Itävalta on luomun suurvalta

Konferenssin päätti päivän retki itävaltalaisille luomutiloille. Itävallassa on yhteensä 23 000 luomumaatilaa. 21 % kaikista maatiloista on luomutiloja. Itävallan peltopinta-alasta luomutuotannon osuus on tällä hetkellä 24 %. Joillain vuoristoisilla alueilla luomutuonnossa on jo yli 40 % peltopinta-alasta. Vuonna 2017 luomutuotteita myytiin Itävallassa 1,8 miljardilla eurolla ja luomutuotteiden markkinaosuus oli noin 9 % elintarvikemyynnin arvosta.

Pääsimme vierailemaan luomuyrtteihin ja -mausteisiin erikoistuneessa Sonnentor -yrityksessä (www.sonnnetor.com). Yrityksen perustaja ja omistaja Johannes Gutmann kertoi hienon tarinan siitä, kuinka hän omaa visiotaan seuraamalla rakensi  nykyisin 400 henkiöä työllistävän yrityksen, jonka tuotteita myydään 50 maahan. Hänen iskulauseensa on: ’Don’t panic, future is organic!’. Vapaasti käännettynä: ’Ei huolta, luomussa on tulevaisuus’. Yrityksen toiminnan kantava voima on huolenpito ihmisistä ja sosiaalinen vastuu. Yritys toimi yhä Itävallan maaseudulla, jossa tuotteet pakattiin käsin paikallisten työntekijöiden voimin.

Kuvassa Johannes Gutmann kertoo yrityksestään, jonka tuotanto on jo laajaa. Sonnentoriin tuotteisiin kuuluu mm. luomukeruualueilta kerättyjä sieniä mausteiden ja yrttien lisäksi.

Retki jatkui luomuviinintuotantoon tutustumisella Nikolaihof Wachau (www.nikolaihof.at) viinitilalla. Tila on 2000 vuotta vanha ja siellä oli vieläkin käytössä roomalaisten rakentama viinikellari, jossa tilan biodynaamisesti tuottamat valkoviinit saavat kehittyä tammitynnyreissä. Valtaosa tuotannosta myydään Yhdysvaltoihin, Italiaan, Saksaan ja Japaniin. Tilalla toimii myös ravintola, jossa voi nauttia luomuruokaa ja tilan tuottamia viinejä.

Päivän viimeinen retkikohde oli Vermigrand Naturprodukte (www.vermigrand.com), joka tuottaa humusta kasvualustoihin. Humuskompostin raaka-aineena luomutuotettua sinimailasta, hamppua ja vehnän olkia sekä puuhaketta ja biokaasulaitoksen kiinteää mädätejäännöstä. Komposti käy ensi läpi termofiilisen prosessin, jossa rikkakasvien siemenet menettävät itämiskykynsä ja mahdolliset taudinaiheuttajat kuolevat. Syntyvä raakakomposti siivilöidään ja sijoitetaan aumaan, jossa lierot jatkoivat hajottamistyötä ja lopputuloksena syntyi lähinnä kotipuutarhureille markkinoitava maanparannustuote.

Kompostituotannon lisäksi tilalla viljellään 90 hehtaarilla luomuviljoja. Tila on myös koetila, jossa kehitään yhteistyössä tutkijoiden kanssa luomutuotantoon sopivia suorakylvömenetelmiä. Tilalla testattiin mm. roller crimper -metodia (https://rodaleinstitute.org/our-work/organic-no-till/organic-no-till-roller-crimper/) luomusoijan viljelyssä.

Vasemmalla kuvassa on lierojen työmaa, jossa lopputuotteena syntyy oikealla kuvassa olevaa valmista humusta.

 

Teksti: Sari Iivonen