Suurin osa (yli 80 %) metsänomistajista kerää luonnontuotteita omaan käyttöönsä ja lähes 40 % olisi kiinnostunut tuottamaan myyntiin jokamiehenoikeuden ulkopuolisia tuotteita, kuten pakuria, mahlaa ja kuusenkerkkiä. Sama määrä metsänomistajia antaisi luvan toiselle osapuolelle kerätä tai tuottaa jokamiehenoikeuden ulkopuolisia tuotteita metsissään (38 %) tai hyödyntää metsiään matkailu- tai ohjelmapalveluihin (34 %).
Luonnontuotteiden tuottamisella olisi mahdollista monipuolistaa ja tasoittaa metsistä saatavaa tulovirtaa, mutta tällä hetkellä vain harva metsänomistaja kerää myyntiin marjoja ja sieniä (14 % kaikista vastaajista) tai tuottaa myyntiin jokamiehenoikeuden ulkopuolisia tuotteita (alle 4 %). Metsien luomukeruualueiden sertifiointi kiinnostaa metsänomistajia, mutta siitä ei haluta aiheutuvan ylimääräistä työtä tai kustannuksia.
Nämä tulokset selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin pohjoiskarjalaisten metsänomistajien tavoitteita metsänomistukselle ja näkemyksiä luonnontuotteista, metsien luomukeruualueista ja jokamiehenoikeuksista. Kyselytutkimus toteutettiin osana Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin -hanketta (LULUMe).
Tutkimukseen vastanneet metsänomistajat luokiteltiin heidän ilmoittamien tavoitteidensa mukaisesti neljään ryhmään: monitavoitteiset ja virkistyskäyttäjät, luonnonsuojelijat, puuntuottajat sekä perinnönjättäjät. Metsänomistajaryhmistä monitavoitteiset ja virkistyskäyttäjät sekä puun tuottajat olivat muita useammin kiinnostuneita tuottamaan luonnontuotteita myyntiin. Lähes kaikki vastaajat pitivät mahdollisuutta kerätä marjoja ja sieniä jokamiehenoikeuksien nojalla hyvänä asiana. Yli puolet kuitenkin oli sitä mieltä, että kaupallisen keruun pitäisi perustua sopimuksiin. Erityisesti itse myyntiin keräävät metsänomistajat suhtautuivat jokamiehenoikeuksiin negatiivisemmin.
Luomukeruualueiden sertifioinnista kaivataan lisää tietoa
Metsien luomukeruualueiden sertifiointiin metsänomistajat suhtautuivat positiivisesti ja erityisesti jokamiehenoikeuksiin myönteisesti suhtautuvat kokivat luomukeruualueiden sertifioinnin hyvänä asiana. 45 % kaikista vastaajista oli valmis sertifioimaan metsiään joko kokonaan tai osittain, jos siitä ei koituisi metsänomistajalle vaivaa tai kustannuksia.
Luomukeruualueiden nähtiin soveltuvan hyvin Pohjois-Karjalaan ja toimivan maakunnan markkinointivalttina (58 %) sekä edistävän Suomen maabrändiä puhtaana alueena (noin 70 %). Luomukeruualueet nähtiin myös keinona tukea biotaloutta ja metsien kestävää käyttöä. Puolet vastaajista piti sertifiointia keinona ohjata kaupallista poimintaa kauemmas asutuksesta, mutta toinen puoli (46 %) pelkäsi, että sertifiointi voisi puolestaan lisätä kaupallista poimintaa sertifioiduilla alueilla.
Lähes kaikille luomukeruualueiden sertifiointi oli kuitenkin uusi asia, ja metsänomistajat halusivat saada siitä lisätietoa ennen kuin tekevät päätöksiä osallistumisesta omien metsiensä osalta. Metsien luomusertifioinnin lisäämiseksi metsänomistajien tiedotus- ja viestintäpanostus ovat keskeisiä toimenpiteitä uudenlaisen metsänkäytön edistämiseksi.
Teksti: Hanna Muttilainen
Alkuperäinen artikkeli: Muttilainen, H., Hallikainen, V., Miina, J., Vornanen, J. & Vanhanen, H. (2022). Forest owners’ perspectives concerning non-timber forest products, Everyman’s Rights, and organic certification of forests in Eastern Finland. Small-scale Forestry, 1-33. https://doi.org/10.1007/s11842-022-09528-6