Kuva: Luomu tähtää YK:n kestävyystavoitteiden saavuttamiseen.
Luomuinstituutin edustajat osallistuivat Euroopan luomulan suurimpaan messu- ja konferenssitapahtumaan Saksan Nürnbergissä 14.-16.2.2018. Messuilla oli yli 3000 näytteilleasettajaa kaikista maanosista. Suomen messuosastolla oli mukana useita yrityksiä. Esillä oli luomupuhdaskauraa, luomumetsämarjatuotteita, luomujäätelöä, luomulakritsaa ja luomubroileria sekä luomumahlaa. Luonnonkosmetiikkaan keskittyvässä Vivaness 2018 –messutapahtumassa oli myös esitys suomalaisista luomukeruutuotteista kosmetiikan ainesosina. Messujen oheisohjelma tarjosi tieteellisiä konferenssiesityksiä useissa rinnakkaissessioissa. Seuraavassa on esitelty muutamia keskeisiä tutkimusaiheita lyhyesti.
Voiko luomulla ruokkia maailman?
Sveitsin luomututkimusinstituutin FiBL:n tutkijat Christian Schader ja Adrian Müller kertoivat äskettäin Nature communications -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksestaan. Heidän maailmanlaajuisen tulevaisuuden viljelyskenaarioita tarkastelevan mallinnuksensa mukaan vuoteen 2050 mennessä on mahdollista ruokkia koko maailman väestö luomuviljelyn avulla ja tavanomaista tuotantoa vähäisemmillä ympäristövaikutuksilla, mikäli samalla vähennetään lihankulutusta ja ruokahävikkiä. Luomu tarjoaa ympäristöhyötyjä tavanomaiseen viljelyyn verrattuna erityisesti typpihuuhtouman ja kasvinsuojeluainekuormituksen pienentämisessä.
Pestisidivalhe: puretaan myytti turvallisista torjunta-aineista
IFOAMin aiempi presidentti André Leu Australiasta, intialainen tohtori Vandana Shiva (filosofi, luomukouluttaja ja ympäristöaktivisti) sekä Saksan valtiopäiväedustaja Renate Künast keskustelivat André Leun kirjasta The myths about safe pesticides, joka oli juuri käännetty saksaksi. Kirjassa keskitytään kasvinsuojeluaineiden terveysvaikutusten tutkimiseen, joka kirjoittajan mukaan on puutteellista erityisesti pitkäaikaisvaikutusten, lisääntymisterveyden ja aineiden yhteisvaikutusten osalta. EU:n äskettäinen päätös laajasti käytetyn rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin hyväksymisen jatkamisesta ja siihen liittyvä syöpävaarallisuuden arviointi olivat keskustelussa esillä.
Hyönteisten torjunta-aineina käytettävät organofosfaatit ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan osoittaneet neurotoksisia vaikutuksia esimerkiksi lasten kognitiivisiin ja hienomotorisiin taitoihin. EU:ssa useimpia organofosfaatteja ei ole enää hyväksytty, mutta esimerkiksi Aasiassa näiden käyttö on vielä yleistä. Keskustelijat vaativat kasvinsuojeluaineteollisuuden teettämien tutkimusten tietosuojan purkamista ja EU:ta lopettamaan ”hyväksymisturismin”, jossa yritykset saavat vapaasti valita, mihin jäsenmaahan haluavat jättää tehoaineensa arvioitavaksi. Huolimatta EU-maiden kansallisista toimintaohjelmista Saksassakaan ei ole onnistuttu vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Vandana Shiva painotti, että kemiallinen kasvinsuojelu ei perustu agroekologiseen tieteeseen vaan sodankäynnin taktiikkaan ja lisää siten kasvinsuojeluongelmia niiden ratkaisemisen sijasta. Keskustelijoiden johtopäätöksenä oli, että huolimatta luomuruoan kalliimmasta hinnasta sen käyttö on paras henkivakuutus tulevien sukupolvien terveydelle.
Luomuviljely ja ilmastonmuutos
Teresa Maarova (IFOAM EU) ja Lin Bautze (FiBL) kertoivat SOLMACC-hankkeesta, jossa tutkitaan luomuviljelyn potentiaalia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hankkeessa on demonstraatiotiloja Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa. Havainnollisen kuvamateriaalin avulla esiteltiin hiilen sidontaa edistäviä viljelykäytäntöjä, kuten viljelykiertoa, nurmisilpun käyttöä viherlannoitteena vihannesten kasvatuksessa sekä kasvimateriaalin kompostointia. Koko ruokajärjestelmän muutos agroekologiseen suuntaan edellyttää mm. ravitsemuksen muutoksia ja karjatalouden kestävän tason hakemista eläinperäisten ravintolähteiden rajoittamiseksi. Karjataloutta ei kuitenkaan kokonaan tarvitse hylätä, sillä nurmet ja nautakarja edistävät osaltaan maan kasvukunnon hoitoa ja luonnon monimuotoisuutta. Tutkimusta suunnataan tilatason ilmastoviisaiden ratkaisujen keinovalikoiman laajentamiseksi. IFOAM EU edistää ilmastonmuutoksen hillinnän ottamista maatalouspolitiikan keskeiseksi kestävyystavoitteeksi. Tavanomaisen maatalouden tuottavuusparadigma tulee kääntää ilmastonmuutosta hillitsevään suuntaan. Nykyisen tutkimuksen valossa luomuviljely ei välttämättä ole vähemmän tuottavaa kuin tavanomainen, jos otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset.
Luomusiementä Eurooppaan
Maaike Raaijmakers (Bionext, NL), Alvaro Barrera Fernandez (Espanja), Dora Drexler (Unkari) ja Kostas Koutis (Kreikka) kertoivat Liveseed –hankkeesta, jonka tarkoituksena on edistää luomusiemenen ja lisäysmateriaalin saatavuutta Euroopan luomuviljelyksille. Hankkeessa oli selvitetty 12 EU-jäsenmaan tilannetta luomusiemenen saatavuudessa. Usein siementuotanto on hitaampaa kuin itse viljelykasvin tuotanto, esim. pinaatilla lehtisatoa saadaan kuudessa viikossa, mutta siementä 4 kuukaudessa. Luomuviljelyyn sopivien lajikkeiden jalostus ei useinkaan ole kaupallisten kasvinjalostajien intresseissä, vaan esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa siemen on pääosin peräisin omalta tilalta, kun sertifioitua siementä ei ole markkinoilla. Paikallisten alkuperäislajikkeiden sopeutuvuus ilmastonmuutokseen ja maatalouden monimuotoisuuden ylläpitämisessä tulisi ottaa jalostuksessa huomioon. Viljelijöiden osaaminen kasvinjalostuksessa ja hyvän kylvösiemenen tuotannossa vaatii tietoa, jota pyritään hankkeen sidosryhmätapaamisten ja demonstraatioiden avulla viemään käytäntöön. Keskustelussa todettiin sertifioidun siementuotannon edellyttävän kannustimia viljelijöille.
Mitä uutta luomututkimuksessa?
Monique Marez (Organic Trade Association OTA) ja Christian Andres (FiBL) esittelivät tuoreita kansainvälisiä tutkimusaiheita luomun terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tutkimuksia kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista viljelijöiden, maataloustyöntekijöiden ja heidän perheidensä terveyteen on julkaistu viime aikoina ahkerasti USA:ssa. Kasvinsuojeluaineille altistumisesta on etsitty selityksiä mm. mielenterveyden ja oppimiskyvyn häiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin, hengityselinsairauksiin, syöpiin ja lisääntymisvaikeuksiin. Lasten altistuminen ympäristön kautta on yhdistetty mm. lihavuuteen, ylivilkkauteen ja hengitystieoireisiin. Myös ympäristön ja ruuansulatuselimistön mikrobiomin muutoksia tutkitaan maailmalla vilkkaasti. WHO pitää antibioottiresistenttien bakteerikantojen lisääntymistä jo maailmanlaajuisena epidemiana.
Ympäristövaikutusten tutkimuksessa keskeisiä tutkimusaiheita ovat luonnon monimuotoisuus, vesien laatu ravinne- ja kasvinsuojeluainekuormituksen osalta, pölyttäjäkato, maaperän terveys, hiilen sidonta, ruoan tuoantonnon ilmastovaikutukset ja energiankäyttö.
Luomuväärennökset puhuttivat
Kasvava luomumarkkina on alttiina epärehelliselle toiminnalle. Monique Marez johdatteli yleisöä keskustelemaan luomutuotteiden väärennöksistä. Aiheina olivat petosten ja tuoteväärennösten käsittely luomualalla, väärennösten havaitseminen ja estäminen sekä luomuketjun avoimuuden hyödyt ja riskit. Keskustelussa tuotiin esiin kaikkien yhteistä vastuuta petosten jäljittämisessä, jäämäanalyysien riittävää määrää ja riskiperusteista lähestymistapaa jäämien määritykseen. Myös petosten rangaistusasteikoista ja kulttuurisista eroista keskusteltiin. Tuottajajärjestöjen läheistä yhteyttä viljelijöihin pidettiin tärkeänä ennaltaehkäisevänä tekijänä. Laboratorioanalyysejä on olemassa mm. isotooppimenetelmiä ravinnelähteiden alkuperän erottamiseksi. Samalla kuitenkin todettiin, että teknologia ei ratkaise, vaan luottamuksen ilmapiiriä korostettiin väärennösten ennaltaehkäisemiseksi.
Mihin luomututkimusta tulisi suunnata Euroopassa?
TP Organics on Euroopan yhteisön maiden tutkimusyhteistyöverkosto, joka suuntaa luomututkimusta vaikuttaen puiteohjelmien hakujulistuksien sisältöihin. Luomuinstituutti on yksi TP Organicsin verkoston jäsenistä ja mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. TP Organics järjesti verkostonsa jäsenille tiedepäivän, jossa pohdittiin tulevaisuuden luomututkimuksen tarpeita. Hans-Jöerg Lutzeyer Euroopan komissiosta toi esille, että tulevaisuudessa olisi suunnattava tutkimusta keinoihin vähentää ruokahävikkiä, terveellisten kasvispohjaisten tuotteiden kehittämiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, mikrobiomien merkityksen ymmärtämiseen ja digitalisaatioon. Paneelikeskustelussa nousi esille luomutuotannon yhdeksi keskeiseksi tutkimushaasteeksi jäljitettävyysmenetelmien kehittäminen, sillä kuluttajien luottamuksen säilyttäminen on alan kannalta erityisen tärkeää. Luomutuotannon kasvaessa tilakoot suurenevat, mikä väistämättä lisää tarvetta tuotantomenetelmien tehostamiseen ja lisää tarvetta maatalousteknologian kehittämiseen. Luomutuotannon teknologista kehittämistä on vietävä eteenpäin ekologiseen tutkimukseen pohjautuvan monimuotoisten viljelymenetelmien kehittämisen kanssa.
Tutkimusverkoston jäsenet keskustelivat aktiivisesti myös kuluttajaviestinnän haasteista ja elintarvikepsosessoinnin tutkimustarpeista. Elintarvikeprosessointiin tarvitaan menetelmiä, jotka mahdolistavat hellävaraisten prosessointimenetelmien hyödyntämisen myös pienimuotoisessa jalostuksessa. Kuluttajamarkkinoilla luomun haasteena on selkeän ja yksinkertaisen viestin rakentaminen luomutuotannon eduista. Jatkossakin tarvitaan suoraa vuoropuhelua kuluttajien kanssa.
Teksti ja kuvat: Sari Iivonen ja Sari Autio
