Maaperän sieniyhteisöllä on tärkeä rooli peltomaan ekosysteemin toiminnassa ja ruuantuotannossa. Sienet osallistuvat ravinteiden kierrätykseen, ylläpitävät maan hyvää rakennetta, suojaavat kasveja haitallisilta maalevintäisiltä kasvitaudeilta ja voivat monin eri tavoin edistää kasvien kasvua. Sienillä on erityisen tärkeä merkitys ruoantuotannossa, jossa pyritään minimoimaan kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Tuore eurooppalainen EU-horisonttiohjelman rahoittama SoildiverAgro-hanke lisää ymmärrystämme tavanomaisten ja luomuvehnäpeltojen sieniyhteisöjen rakenteesta ja monimuotoisuudesta yhdeksällä erilaisella ilmastoalueella Etelä-Euroopasta Pohjois-Eurooppaan. Suomi edusti tutkimuksessa boreaalista ilmastoaluetta.
Pellon olosuhteet vaikuttivat merkittävästi sienten menestymiseen
Pellon sijainnilla eri ilmastoalueilla oli merkittävä vaikutus sienten määrään. Sienten määrä peltomaassa oli suurin Virossa ja Espanjan kuivimmilla alueilla. Sienien määrä Suomen vehnäpelloilla ei eronnut merkitsevästi Virosta. Sieniä oli enemmän alueilla, joilla on mitattu suurin pitkän aikavälin sadannan määrä ja toisaalta alhaisin maaperän lämpötila. Toisaalta sienten määriin vaikutti myös maaperän kalsiumkarbonaatin ja liukoisen fosforin määrä. Myös monilla muilla peltomaan kemiallisilla ja fysikaalisilla tekijöillä oli vaikutusta sieniyhteisön rakenteeseen. Näitä tekijöitä olivat mm. maan orgaanisen aineen määrä, emäskationien määrä, maan pH, maan tiheys, nitraatin määrä, hiili-typpi-suhde ja maan kosteus.
Luomuviljely tukee tiettyjen sieniryhmien menestymistä
Tuotantotavalla oli merkitsevä vaikutus sienten runsauteen. Luomuviljellyillä pelloilla sienten määrä oli yleisesti suurempi. Tuotantotapa vaikutti yhdessä ilmastoalueen kanssa sienten runsauteen ja monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroja pohjoisten viileiden alueiden ja eteläisten lämpimien alueiden peltojen sieniyhteisöjen rakenteessa. Tuotantotavan vaikutusta sieniyhteisön rakenteeseen tuleekin tarkastella erilaisilla ilmastoalueilla.
Esimerkiksi Suomessa kasvihormoneja tuottavat sienisuvut (Saitozyma, Solicoccozyma) olivat huomattavasti yleisempiä. Niitä oli runsaammin, jos maaperän pH ja tiheys oli korkeampi. Viron luomupelloilla havaittiin runsaammin endofyyttisieniin kuuluvia Sebacinales-suvun sieniä. Näiden tiedetään olevan kasvinterveyden kannalta hyödyllisiä sieniä. Tämän suvun sienien on aiemmissakin tutkimuksissa havaittu runsastuvan luomuviljellyn vehnän juurissa. Sebacinales -suvun sienten on havaittu olevan herkkiä glyfosaatille ja hyötyvän orgaanisista maanparannusaineista, mikä saattaa selittää sen suurempaa runsautta luomupelloilla.
Tutkimus tuotti uutta tietoa luomuvehnäpeltojen sieniyhteisöistä. Jatkossa olisi tärkeää lisätä ymmärrystä peltoekosysteemien eri sieniryhmien ekologisista rooleista sekä niihin vaikuttavista viljelymenetelmistä ja olosuhdetekijöistä. Tämä tieto voisi edistää viljelijöitä kehittämään ja kokeilemaan viljelymenetelmiä, jotka auttaisivat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Teksti: Sari Iivonen, Luomuinstituutti, Luonnonvarakeskus
Tieteellinen artikkeli:
Peltoniemi, K., Velmala, S., Lloret, E., Ollio, I., Hyvönen, J., Liski, E., Brandt, K.K., Campillo-Cora, C., Fritze, H., Iivonen, S., Lassen, S.B., Loit, K., Martínez-Martínez, S., Pennanen, T., Põldmets, M., Schrader, S., Shanskiy, M., Zornoza, R., Waeyenberge, L., Fernández Calviño, D., 2024. Soil and climatic characteristics and farming system shape fungal communities in European wheat fields. Agriculture, Ecosystems & Environment. 370, 109035. https://doi.org/10.1016/j.agee.2024.109035.