d6b6548_eo1509.jpg
Kaura, Avena sativa, peltokaura, viljakasvi, viljaksvit, jyvät.

Ruoan ympäristövaikutusten vähentäminen on ruoantuottajien, ruokaketjun muiden toimijoiden ja kuluttajien yhteinen asia

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset syntyvät miljoonien tuottajien toiminnan seurauksena. Saman tuotteen tuotannon ympäristövaikutusten suuruus voi vaihdella jopa 50-kertaisesti tuottajasta riippuen. Tuottajat pystyvät siis parantamaan omalla toiminnallaan tuotannon ympäristöystävällisyyttä tiettyyn pisteeseen saakka. Kuluttajille on tarjottava tietoa erilaisten tuotantotapojen ympäristövaikutuksista ja kulutusta on suunnattava vähemmän ympäristökuormitusta aiheuttavaan tuotantoon.

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti johtuen siitä, että maapallon ruoantuotannosta vastaa yli 570 miljoonaa maatilaa hyvin erilaisissa tuotanto-olosuhteissa hyödyntäen erilaisia tuotantotapoja. Ruokaa myös prosessoidaan, pakataan ja kuljetetaan myytäväksi globaalisti, mikä lisää ruokaketjun aiheuttamaa kuormitusta. Nykyisen maapallon ruokaketjun on arvioitu tuottavan 26 % ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotannosta syntyy noin 32 % maaekosysteemeja happamoittamasta vaikutuksesta ja noin 78 % vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta. On arvioitu, että 2/3 maapallon makean veden kulutuksesta aiheutuu viljelmien kastelusta.

Ruoantuotannon ympäristövaikutuksissa on valtavan suurta vaihtelua tuotteiden ja tuottajien välillä

Tässä tutkimuksessa on verrattu eri tuotteiden ympäristövaikutuksia tuotettua ravitsemuksellista yksikköä, kuten proteiinigrammaa tai kilokaloria kohden. Tutkimus osoittaa, että naudanlihan tuotannon ilmastovaikutukset ovat monikymmenkertaiset verrattuna kasviproteiinin tuotantoon. Toisaalta myös maailmalla yleisesti tuotettujen vehnän, maissin ja riisin tuotannon ympäristövaikutukset voivat jopa samankaltaisilla tuotantoalueilla vaihdella moninkertaisesti viljelijästä riippuen. Tuottajien välinen suuri vaihtelu ympäristökuormituksessa tarkoittaa sitä, että tuotantoa kehittämällä on mahdollista vähentää  ympäristökuormitusta. Olisikin tärkeää kohdistaa kehittämistoimia tiloille, joilla kuormitus on suurta. Tutkimuksen tehtävänä on tarjota viljelijöille työkaluja, joiden avulla heillä olisi mahdollisuus tarkastella ja tunnistaa oman tilan tuotannon ympäristövaikutuksia sekä testata ja ottaa käyttöön ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. Parempien ratkaisujen valintaan vaikuttaa suuresti se, mistä haitalliset ympäristövaikutukset syntyvät.

Luomutuotanto tarjoaa viljelijöille yhden vaihtoehdon tavoitella vähän ympäristöä kuormittavaa tuotantoa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että luomutuotannossakin on tilojen välillä suuria eroja ja siksi kestävyyden parantamisessa tilakohtainen tarkastelu on keskeisellä sijalla. Muutos, joka vähentää tuotannon ympäristökuormitusta yhdellä tilalla, voi olla toisen tilan näkökulmasta epäolennainen asia.

Kulutusta olisi suunnattava kestävämpään ruoantuotantoon

Kuluttajat kaipaavat tietoa kestävämmistä vaihtoehdoista valintojensa tueksi. Eläintuotanto osoittautuu tässäkin tutkimuksessa ympäristöä selkeästi enemmän kuormittavaksi kuin kasvintuotanto. Lihan, maidon, kananmunien tuotanto ja vesiviljely vaativat nykyisin noin 83 % maapallon viljelyalasta, aiheuttavat 56-58% ruoantuotannon ympäristökuormituksesta, mutta tuottavat vain 37 % ruokamme proteiinista ja 18 % kaloreista.

Olisiko tuottajilla mahdollisuutta selkeästi vähentää eläintuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta? Vai olisiko eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen ympäristön kannalta parempi ratkaisu? Tämä tutkimus osoittaa, että vähiten ympäristöä kuormittavilla tiloillakin kotieläintuotannon aiheuttama ympäristökuormitus on suurempi kuin keskimääräisesti kuormittavien kasvintuotantotilojen. Tuottajien on siis erittäin haastavaa vähentää eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia suhteessa kasvintuotantotiloihin. Suurempaan ympäristökuormituksen vähentämiseen on siis mahdollista päästä vähentämällä eläinkunnan tuotteiden kulutusta ja vähenevän kulutuskysynnän kautta tuotantoa. Jos maailmassa luovuttaisiin kokonaan eläinkunnan tuotteiden kulutuksesta ja korvattaisiin eläinkunnan tuotteista saatava proteiini kasvikunnan tuotteilla, puolittuisi ruoantuotannosta syntyvät kasvihuonekaasujen päästöt sekä happamoittava ja rehevöittävä kuormitus maapallolla. Toinen mahdollisuus olisi suunnata eläinkunnan tuotteiden kulutusta siten, että kulutetaan vain sellaisia tuotteita, joiden tuotanto on ympäristöä vähemmän kuormittavaa. Tämä vaihtoehto ei siis edellyttäisi eläinkunnan tuotteista luopumista kokonaan ja olisi kulutustottumusten muutoksen näkökulmasta katsottuna suuremmalle kuluttajajoukolle todennäköisesti realistisemmin saavutettavissa oleva tavoite. Myös tämä vaihtoehto mahdollistaisi merkittäviä vähennyksiä ruoantuotannon ympäristökuormituksessa.

Kestävyysmuutokseen on kannustettava kaikkia ruokajärjestelmän osapuolia

Muutos kestävämpään ruokajärjestelmään vaatii toimia tuottajilta, jalostajilta, kaupalta, kuluttajilta sekä poliittisia kannusteita ja tukea muutoksen tekemiseen. Tarvitaan selkeitä päästövähennystavoitteita, työkaluja vähentää ympäristökuormitusta koko ruokaketjussa sekä kannusteita ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan.

 

Teksti: Sari Iivonen

Lähde: Poore, J. and Nemecek, T. 2018. Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science 360, 987-992.

DOI: 10.1126/science.aaq0216